Aktiivimalli, hyvä vai huono?
Eduskunta on hyväksynyt lain ns. "Aktiivimallista" työttömyystuen saamiseksi. Lakia on kritisoitu voimakkaasti sekä opposition että ammattiyhdistysliikkeen suunnalta. Sen väitetään kyykyttävän ja syyllistävän työttömiä, että työttömät eivät halua töihin. Samaan aikaan kehutaan ns. Tanskan mallia, kuinka se on hyvin erilainen ja toimii hyvin antaen työttömille sekä keppiä että porkkanaa. Aktiivimallista en oikeastaan tiedä muuta kuin mitä julkisuudessa on kerrottu, paljolti siksi että se ei koske minua enään.
Aktiivimallissa siis täytyy joko tehdä 18 tuntia työtä kolmen kuukauden aikana, hankkia pikkusumma "yritäjänä" tai osallistua erilaisiin "kursseihin" tai vastaaviin viiden päivän aikana. Lisäksi edellytetään että on käytävä TE-keskuksessa muutama kerta tuon jakson aikana. Jos mikään vaihtoehdoista ei toteudu, alenee päiväraha n. 5% seuraavan jakson aikana.
Tanskan mallissa täytyy tehdä 148 tuntia työtä neljän kuukauden aikana jos on ansiosidonnaisella ja jos on toimeentulotuella, 225 tuntia 12 kuukauden aikana. Jos nämä eivät toteudu, etuuksia leikataan. Jokaisen on lisäksi osallistuttava aktivointitoimiin kuten koulutukseen tai työharjotteluun kun työttömyyttä on kestänyt tietyn aikaa. Lisäksi työttömien on tultava alkuvaiheessa työvoimatoimistoon jopa kerran kuussa ja työttömän on haettava vähintään kahta työpaikkaa viikossa, aivan oikein, viikossa.
Tanskassa ajatellaan että työttömän on pysyttävänä aktiivisena työttömyyden aikana.
Jos työtön ansiosidonnaisella oleva sitten onnistuu saamaan vaikka vain päivän keikan niin se pidentää ansiosidonnaisen kestoa kaksi päivää eli kaksinkertaisen määrän. Kuukausi antaa kaksi kuukautta lisäaikaa jne. Työpaikkoja, lyhytkestoisia on löytynyt mm. vuokrafirmojen kautta.
Oleellisia eroja Tanskan ja Suomen välillä on mm. se että siellä ei tunneta käsitettä "koulutusta vastaava työ" mikä tarkoittaa että on otettava sitä työtä mitä pystyy tekemään. Työssäkäyntialue on akateemisille koko Tanska ja muutoin yhteensä 4 tunnin päivittäinen matka-aika. Siis pitää ottaa mitä työtä tahansa ja jos se ei sovi, pyrkiä työssä ollessaan hakemaan sellaista työtä joka kiinnostaa. Uskoisin myös että jos samaa työtä (vaikkapa tietokoneoperaattori) hakee kaksi täysin samanarvoista hakijaa ainoana erona se että toinen on siivonnut viimeiset kaksi kuukautta ja toinen ei ole tehnyt mitään, että työnantaja valitsee sen joka on siivonnut. Ainakin itse valitsisin sen joka on aloitteellinen eikä ylenkatseellinen. Nämä Tanskan mallin tiedot: HS, 22.1.
Nyt sitten asiaan, meillä sanotaan usein että mitä tehdä jos paikkakunnalla ei ole "sopivaa" työtä?
Otetaan kuviteellinen, ja monelle valitettavasti toteutunut esimerkki. Paikkakunnalla, pienellä ja vähän syrjässä, on sellutehdas joka työllistää 200 henkilöä. Tehdas lakkautetaan kannattamattomana, eihän voida vaatia että omistaja pumppaa rahaa kannattamattomaan tehtaaseen. Työttömiksi jäävät kaikki työntekijät. Jokainen tietenkin yrittää löytää itselleen työtä paikkakunnalta mutta osalle sitä ei vain löydy. Osa näistä on sellaisia, sanokaamme 30-kymppisiä, jotka ovat perustaneet perheen ja rakentaneet, ostaneet omakotitalon siinä uskossa että työtä riittää eläkeikään saakka. Siis mitä tehdä?
Voidaanko olettaa että yhteiskunta on velvollinen elättämään tällaisessa tapauksessa perheen kenties koko loppuiän paikkakunnalla johon perhe on hankkinut omakotitalon? Vuosi pari menee työttömyyspäivärahalla ollessa ja sitten ei ole muuta kuin toimeentulotuki. En usko enkä väitä että tällainen perhe heittäytyy toimeentulotuen varaan. Mutta mielestäni yhteiskunnalla ei myöskään ole tällaista velvollisuutta. Perheen on hankkiuduttava muualle, siis muutettava sellaiselle paikkakunnalle josta työtä löytyy tai sitten kouluttauduttava sellaiseen työhön jota on saatavilla, edes jossain päin, ja muutettava. No entä talo? Talo on joko vuokrattava tai myytävä tai sitten pidettävä vaikkapa "kesäasuntona". Sanotaan, että taloa on vaikea myydä mutta tämä ei pidä paikkaansa, kaikki on myytävissä, kysymys on vain hinnanmäärityksestä. Jokaiselle kohteelle löytyy ostaja käyvällä hinnalla. Mutta kun kaupassa voi hävitä rahaa, esitetään seuraavaksi. No entä sitten? Ja mitä tarkoittaa tuo häviäminen sitten? Perhe on ehkä asunut omakotitalossaan viisi vuotta jolloin asumiskustannukset ovat olleet reilusti alle vastaavan tasoisen vuokra-asunnon. Jos tämä kustannusetu huomioidaan niin tappio taitaa jäädä aika pieneksi. Tähän voivat tietenkin vaikuttaa taloudelliset suhdanteet samoin kuin inflaation suuruus. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin väittää että todellinen tappio jää hyvin pieneksi, useimmiten taitaa kuitenkin tulla pientä voittoa.
Seuraava argumentti on se että kun lapset ovat koulussa, he joutuisivat vaihtamaan koulua ja tottumaan uuteen ympäristöön ym. No mitä sitten? Hyvin suuri joukko lapsia on elämänsä aikana joutunut vaihtamaan koulua ja paikkakuntaa eivätkä he ole siitä kärsineet. Joskus on jopa voinut olla hyväkin että on tullut paikkakunnan vaihdos.
Mielestäni maailma on mennyt sellaiseksi että kaikesta sälytetään vastuu yhteiskunnan ja veronmaksajien kannettavaksi. Ihmisellä ei ole mitään vastuuta omasta elämästään eikä ratkaisuistaan. Tällä en sano että työtöntä ei pitäisi auttaa, jokaista joka ei tule toimeen syystä tai toisesta, on tuettava ja autettava kunnes hän pääsee jälleen omille jaloilleen.
En muulla tavoin ota kantaa Suomen aktiivimalliin puolesta enkä vastaan mutta työttömän joka haluaa saada työttömyyspäivärahaa tai toimeentulotukea, on mielestäni osallistuttava niihin toimenpiteisiin joita työvoimaviranomaiset osoittavat. Kukaan ei voi vaatia vastikkeetonta etua jos voi tehdä jotain vastikkeeksi saamastaan edusta.
Suomen aktiivimalli on täysin – ”järjetön” – ja EU-komissio sitän nyt syynää, jopa.
Itse olen ajoittan aktiivinen, kaikilla sektoreilla: http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi…
Ilmoita asiaton viesti
Juu helppoa kuin heinänteko. Tässä mallissa on unohdettu tyystin työkyvyttömät, luottohäiriöiset ja ihan köyhät.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi minä saan itse päättää osallistunko aktiivimalliin:
http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi…
Ilmoita asiaton viesti
Olenko ymmärtänyt tyystin väärin?
Eihän aktiivimalli koske työkyvyttömiä, luottohäiriöisiä eikä köyhiä?
Työkyvyttömäthän ovat työkyvyttömyys eläkkeellä tai sairaspävärahalla, luottohäiriöiset ovat itse aiheuttaneet luotto-ongelmansa omalla toiminnallaan, köyhyyden syyt ovat joain muualla kuin aktiivimallissa. Ei kai siinä puhuta mitään näistä asioista?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä koskee. Lueppa ne asiat oikein.
Ilmoita asiaton viesti
”Eihän aktiivimalli koske työkyvyttömiä, luottohäiriöisiä eikä köyhiä?”
Se koskee kaikkia työttömyystukea saavia, mukaan lukien myös nuo kolme ryhmää. Mistä olet saanut käsityksen, että nuo ryhmät jätettäisiin lain ulkopuolelle? Tarkoitatko, että jos on työmarkkinatuella ja omaa maksuhäiriömerkinnän, niin siinä tapauksessa uusi laki ei koskisi lainkaan? Vai mitä ihmettä tarkoitat?
Ilmoita asiaton viesti
Luet kuin piru raamattua.
Jos henkilöllä on luottohäiriöitä se ei merkitse mitään aktiivimallissa eikä kai myöskään missään muussakaan työtömyystukiasiassa.
Sama on tilanne ”köyhyyden” suhteen. Kuten edellä kirjoitetussa työkyvyttömän henkilön suhteen.
Missä kohtaa työttömyyspäivärahaa hakevalta kysytään onko luottohäiriöitä tai etä oletko köyhä?
Ilmoita asiaton viesti
”Missä kohtaa työttömyyspäivärahaa hakevalta kysytään onko luottohäiriöitä tai etä oletko köyhä?”
Ei missään kohtaa ja siksi juuri asiaan liittyvät päätökset koskevat heitäkin, vaikka toisin väitit.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkalleen juurikin noin. Kela saattaa päättää vaikka neliraajahalvaantuneen kykenevön vielä ajattelemaan, ja silloin aktiivimalli koskee häntäkin.
Etkö ole huomannut lukea kirjoitustani jossa kerroin erään Hankolaisen asiakkaani tapauksesta jossa Kela oli katsonut, että hänen työnsä on oman kodin hoito. Toisella asiakkaalla tilanne oli sellainen, että piti vaan maata kotona.
Kysymys kuuluu: miten osoitat nuo hommat tehneesi jotta korvaus ei laske?
Ilmoita asiaton viesti
Se koskee myös saunassa kävijöitä ja makkaran syöjiä.
Ilmoita asiaton viesti
Niistä ryhmistä minulla ei ollut syytä mainita mitään, koska et ollut esittänyt mitään paikkansa pitämätöntä väitettä tuohon liittyen.
Ilmoita asiaton viesti
”Seuraava argumentti on se että kun lapset ovat koulussa, he joutuisivat vaihtamaan koulua ja tottumaan uuteen ympäristöön ym. No mitä sitten? Hyvin suuri joukko lapsia on elämänsä aikana joutunut vaihtamaan koulua ja paikkakuntaa eivätkä he ole siitä kärsineet. Joskus on jopa voinut olla hyväkin että on tullut paikkakunnan vaihdos.”
Tuossa oli se syy miksi Laura haluaa tulla vaan kakkoseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä kiikkustuolista vänistyt kepityskommentit lämmittävät aina.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Sun kommentteja on aina mukava lukea, koska niissä on ajatus takana – tykkään!
Ilmoita asiaton viesti
Valista sinä kuinka ”Aktiivimalli” vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevaan? Tai mitä tekemistä sillä on luottohäiriöisiin tai köyhiin? Koska väität tällaista niin perustele väitteesi, se on hyvä keskustelutapa.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on Suomessa niin kohtuuton tilanne etä kortistossa majailee tälläkin hetkellä työkyvyttömiä sekä sairauspäivärahalla olevia. Tappelu vakuutusyhtiöiden kanssa on niin aikaa vievää että moniraajahalvaantunutkin on vielä ”työvoimakunnossa”.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, minullekin suositeltiin, että ”menisin töihin”. Voisivat kai tehdä vaikka vähän pidemmän päätöksen jos vaan olisin jossakin ”töissä kirjoilla”. Harkitsen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei varsinaisesti ole aktiivimallin ongelma, vaan vika on työkyvyttömyyden määrittelyssä tai sen käytännön soveltamisessa.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Pitää haukkua oikeata puuta. Vaikka aktiivimali ei olekaan mikään hyvä ratkaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttisi muuten ok, mutta poista siitä tuo yksi sana: hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen jolla on luottohäiriö ei noin vain hanki itselleen uutta vuokra-asuntoa. Monet työnantajat tarkistavat myöskin luottotiedot joten moni avoin työpaikka jää saamatta. Muuttaminen toiselle paikkakunnalle maksaa ainakin muuttokustannukset 500-1000 €, takuuvuokra 1-2 kk asunnosta riippuen 500, 100, 1500 € ja muut kustannukset vielä ehkä 500 € joka on aika alakanttiin. Veikkaisin että suurimmalla osalla nyt työttöminä olevilla ei enää ole tällaisia summia patjan alla.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka moni työtön sai luottohäiriömerkinnän kun toimeentulotuki siirtyi Kelalle ja maksut olivat täysin sekaisin koko kevään.
Riisu silmälappusi ja laajenna näkökenttäsi. Valtaenemmistö työttömistä tekisi varmaan mieluummin töitä palkalla jolla he elättäisivät itsensä kuin kulkisivat TE-toimiston ja kodin välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Sen jälkeen kun toimeentulotuki siirtyi Kelaan niin muuttaminen vaikeutui. Laillisuusvalvoja teki aikoinaan päätöksen, että jos vuokralaisen pitää asunnon saamiseksi maksaa vakuus rahana niin Kelan pitää se maksaa rahana.
Kela teki tuon jälkeen päätöksen, että eivät silti maksa rahana. Kelasta voi saada vaan maksusitoumuksen jota kaikki vuokranantajat eivät hyväksy.
Tarkasti sanoen, ja olen oikeassa: Kela toimii laittomasti. Mitä tekee laillisuusvalvonta: toteaa, että Kela toimii laittomasti – hyvä niin, seuraamuksista kärsii vuokralainen, vai kuka kärsii?
Ilmoita asiaton viesti
Aloitan lopusta. Olen aivan samaa mieltä että valtaenemmistö tekisi aivan varmasti töitä jos vain onnistuisi niitä saamaan. Ongelma tulee siinä että jos asuinpaikkakunnalta ei löydy töitä niin onko yhteiskunta velvollinen maksamaan tukia koko elämän.
Asioista omakohtaisesti tietämättä kuvittelen että on olemassa muuttoavustuksia, sosiaalitoimisto tai mikä nykyään nimeltään lieneekään, maksaa kyllä takuuvuokran tarvittaessa, tästä tiedän että näin on. Työpaikan vaihtaminen maksaa aina ja tietenkin paikkakunnan vaihtaminen paljon enemmän. Luottohäiriömerkintä vaikeuttaa ja usein estää saamasta vuokra-asuntoa. Silloin sosiaalitoimisto voi taata vuokran. Tämänkin tiedän.
Siitä että työnantaja tarkistaa luottohäiriömerkinnän ei minulla ole tietoa. Monet varmaan tekevät niin, monet eivät. Tällainen asia on parasta itse ottaa esille ja selvittää syyt työnantajan kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
”Luottohäiriömerkintä vaikeuttaa ja usein estää saamasta vuokra-asuntoa. Silloin sosiaalitoimisto voi taata vuokran. Tämänkin tiedän.”
Luuletko, vai oletko jopa varma siitä, että maksuhöiriöinen ´saa kyllä asunnon vuokralle´kunhan sossu takaa?
Jos olet varma siitä, että homma noin toimii niin ilmoitatko kiitos niille ihmisille jotka (edullisempaa)asuntoa nytkin etsivät mutta eivät sitä voi maksuhäiriöiden vuoksi saada.
Hyvä, kiitos, nyt se löytyi?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on jo oman ketjun paikka. Ei kannata jatkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sosiaalitoimisto ei maksa automaattisesti takuuvuokraa varattomalle. Tiedän asian koska kokemusta on sukulaisen kautta siitä että pääkaupunkiseudun vuokratarjonta on erittäin vähäistä.
Sosiaalitoimisto voi antaa ainoastaan muutaman vuoden mittaisen sitoumuksen jota esim vapailla markkinoilla olevat vuokranantajat eivät hyväksy.
Ilmoita asiaton viesti
Näin se nyt vain on. Laita kokeeksi Vuokrattavana kaksio -ilmoitus nettiin ja katso kuinka moni tarjoaa takuuvuokraa ja vuokra takuuta sosiaalitoimistosta. Mutta tämäkään ei kuulu tähän keskusteluun.
Ilmoita asiaton viesti
Taru, tämä ei liene aktiivmalliin liittyvä asia. Tämä on oikeudellinen asia ja siinä olen samaa mieltä täysin että vakuutuslääkäreiden asemaa ja toimintaa täytyy muuttaa.
Entä sitten ylivelkaantuneet ja ”köyhyys”?
Ilmoita asiaton viesti
Olen täysin samaa mieltä. Lisäksi olen ”höntti”. Siksi olenkin jo kaikessa viisaudessani ehtinyt viemään tämän aktiivimallin EU-komission tutkittavaksi.
Kerroin siitä jo jossain muuallakin. Odotan mielenkiinnolla sitä, että saako Suomi ns. virallisen ilmoituksen (googlaa).
Ilmoita asiaton viesti
Kitjoitat:
”Vuosi pari menee työttömyyspäivärahalla ollessa ja sitten ei ole muuta kuin toimeentulotuki.”
Eihän tuo pidä paikkaansa. Työmarkkinatukea voi saada nykyisellään kuinka kauan hyvänsä. Ansiosidonnaisen kohdalla on tuo parin vuoden raja.
Työmarkkinatuki ja toimeentulotuki ovat suuruudeltaan samoissa lukemissa, joten yhteiskunnan kannalta ei ole mitään erityistä kiirettä siirtää työmarkkinatuella olevia toimeentulotukiasiakkaiksi. Ainoa ”kiire” tulee siitä, että työttömyystilastot hiukan kaunistuvat sitä kautta.
Suomea ei voi verrata suoraan tiheästi asutettuun Tanskaan, jossa myös työttömyystuet ovat rahamäärältään korkeampia kuin Suomessa. Tanskassa ei juurikaan ole niin syrjäisiä asuinseutuja, etteikö niissä periaatteessa aina jotain taloudellista toimintaa olisi työttömäksi joutuneille tarjolla. Tanksan jättäisin siis omaan kategoriaansa enkä ottaisi sitä esimerkiksi lainkaan.
Ja mitä tulee niihin ”marginaaliryhmiin” (työkyvyttömät työttömyystuen saajat, erämaassa asuvat yli kuusikymppiset y.m. y.m.), niin vaikkakin heitä on vähemmistö tuen saajista, niin heidän saattaminen tukalaan asemaan ei sillä perusteella ole mitenkään sen oikeutetumpaa kuin siinäkään tapauksessa, että he edustaisivat enemmistöä. Jokaisella on oma elämänsä eikä hänen harteilleen sälytetyt taakat kevene tippaakaan siitä, että hänelle sanotaan, että hänhän on vain yksi pienen marginaalin edustaja. Kyllä jokainen täytyy päätöksiä tehtäessä huomioida.
Työkyvyttömiä on työmarkkinatuen saajien keskuudessa todella paljon. He voivat olla syrjäytyneitä, osittain vammaisia, psyykkisesti sairaita, liian vanhoja, päihdeongelmaisia j.n.e. On totta, että heitä ei pitäisi pitää lainkaan työmarkkinatuella, mutta kun perustuloa ei vielä ole olemassa ja kela ei pääsääntöisesti hyväksy ulkopuolisten lääkärien työkyvyttömyyslausuntoja, vaan kategorisesti ne aina hylkää, ja sossun tuen saaminen on usein liian työlästä joka kuukausine tarveharkintoineen sekä kontrollineen, niin toistaiseksi työmarkkinatuki on käytännössä ollut ainoa vaihtoehto.
Tämän muuttamiseksi olisi hyvä tehdä päätöksiä samanaikaisesti kuin tuo aktiivimalli otetaan käyttöön. Muuten ajaudutaan väistämättä tilanteeseen, jossa osa suomalaisista kuolee nälkään, menee narun jatkoksi, ajautuu rikolliselle polulle tai jäätyyy pakkaseen. TE-toimistojen lätkäisemät karenssit kun ovat riippuvaisia niiden sattumanvaraisista tulkinnoista. Jos uuden aktiivimallin seurauksena poistettaisiin karenssit ja jatkuva uhka menettää työmarkkinatuki, ja tuo kaikki korvautuisi ”vain” sillä muutaman prosentin tuen pienenemisellä, niin asia olisi melko lailla OK. Mutta on selvää, että aktiivimallin velvoitteet tulevat painamaan vaakakupissa myös tuen jatkamisen edellytyksiä puntaroitaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ensiksi, olen sen verran ikääntynyt että työttömyyspäiväraha on edelleen minulle työttömyyspäiväraha, toki on selvää että oikea termi olisi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha.. Työmarkkinatuki on sitten eri asia.
Pääsääntöisesti kai on kuitenkin niin että työkyvytön on jollain muulla kuin työttömyyspäväirahalla tai työmarkkinatuella.
Ainakin pitäisi olla. Tiedän paljon ihmisiä jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä, jotkut heistä jopa niin että eivät käytännössä ole tehneet päivääkään palkkatyötä.
Tanskan vertaavat aktiivimallia ne jotka väittävät että siellä on niin hyvin asiat. Siksi vertaus. Tanskassa on aivan samalla tavalla alueita joista ihmiset muuttavat pois kun ei ole toimeentuloa. Siellä toki on mahdollisuus lyhyempiin työmatkoihin kuin meillä. Jos on ”periaatteessa jotain taloudellista toimintaa” niin tarkoittaako se etä työtä löytyy?
En ottanut kantaa muuhun kuin siihen että ”periaatteessa jokaisen olisi pyrittävä hankkimaan toimeentulonsa itse ja tarpeen vaatiessa muutettava asuinpaikkakuntaansa. Asui sitten ”erämaassa” tai missä tahansa tai oli minkä ikäinen tahansa jos on työkykyinen eikä eläkeikäinen.
Et sitten huomannut tätä:
”Tällä en sano että työtöntä ei pitäisi auttaa, jokaista joka ei tule toimeen syystä tai toisesta, on tuettava ja autettava kunnes hän pääsee jälleen omille jaloilleen.”
Minun on hyvin vaikea uskoa että Kelankaan lääkärit ”pääsääntöisesti hylkäävät” työkyvyttömyyseläkehakemukset. Työkyvyttömyyseläkkeell on noin 7% 16 – 64 – vuotiaista. 4.9.2012 Kauppalehti: Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 260 000. Vuonna 2016 Kelassa tehtiin 7 600 pysyvää työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Lähde Kela. Joten nuo väitteet ovat tuulesta temmattuja.
Toimeentulotuen joka kuukausittaiset tarveharkinnat ovat samoin tuulesta temmattuja. Tästäkin itselläni on tietoa lähipiiristäni.
Ilmoita asiaton viesti
”Ensiksi, olen sen verran ikääntynyt että työttömyyspäiväraha on edelleen minulle työttömyyspäiväraha, toki on selvää että oikea termi olisi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha.. Työmarkkinatuki on sitten eri asia.”
Alunperin kirjoitit kuitenkin, että toimeentulotuki on ainoa vaihtoehto työttömyyspäivärahan jälkeen. Myönnät ilmeisesti oleesi väärässä?
”Pääsääntöisesti kai on kuitenkin niin että työkyvytön on jollain muulla kuin työttömyyspäväirahalla tai työmarkkinatuella.”
Varmaankin pitää paikkansa, mutta se tieto ei auta niitä, jotka eivät kuulu tuohon pääsääntöön. Siitä juuri kirjoitin.
Ymmärrät itsekin, että Tanskassa kuvailemani ongelmat ja tilanteet eivät ole yhtä vaikeita ja yleisiä kuin Suomessa johtuen juuri Tanskan erityisolosuhteista. Kun väkiluku on Suomea puolisen miljoonaa korkeampi ja pinta-ala sama kuin Varsinais-Suomi ja Uusimaa yhteensä, niin vertailu ei ole oikeutettua. Ja jos jossain muualla on otettu käytäntöjä, jotka aiheuttavat sielläkin osittain kohtuuttomuuksia, niin ei se ole peruste tehdä samaa Suomessa, vielä rankemmin seurauksin.
”Minun on hyvin vaikea uskoa että Kelankaan lääkärit ”pääsääntöisesti hylkäävät” työkyvyttömyyseläkehakemukset.”
Pääsääntöisesti näin tapahtuu, vaikket uskoisikaan. Ja esimerkiksi päihdeongelmaisten kohdalla se tapahtuu miltei aina.
”Toimeentulotuen joka kuukausittaiset tarveharkinnat ovat samoin tuulesta temmattuja.”
Tuo väitteesi on tuulesta temmattu, sillä toimeentulotuki on jo lähtökohtaisesti tarveharkintainen. Se myönnetään joka kerta erikseen ja vähin mitä tehdään, on pankkitilien taphtumien syynäys. Se on myös tuki, jonka saamiseen ei ole automatiikkaa, joten sen varassa eläjä joutuu oikeasti joka kuukausi jännittämään saako rahaa mistään vai ei.
Kaikkeen tähän tukiviidakkoon kohdistuu ylenpalttisesti byrokratiaa, ajankäyttöä poliittiseen kädenvääntöön, ahdistuneisuutta tuen saajien keskuuteen ja niin edelleen. Sillä perusteella voidaan hyvin katsoa, että perustulo sopivalla tavalla toteutettuna olisi ilman muuta paras vaihtoehto huolehtia kaikkien perustoimeentulosta.
Ilmoita asiaton viesti
Tykkään yleensä aina myös Kuikan kommenteista koska niistäkin näkee ja voi lukea, että asiaa on ajateltu ja takana on myös tietoa! Hyvä!
Ilmoita asiaton viesti
En tietenkään ollut ”väärässä”. Kyseessä on puoleltasi epäolennaisuuksiin puuttuminen jota myös kutsutaan pilkun n…. En muuten kirjoittanut että on ”ainoa vaihtoehto”.
Kirjoitit että Kela ei pääsääntöisesti hyväksy…. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeen saajia on n. 7 % työikäisestä väestöstä. Tässä on toki myös muiden vakuutusyhtiöiden asiakkaat. Myöskään päihdeongelmaisia tuo ei koske ja heidän olisi aika raitistua. Kuhan kommentoit tuota prosenttilukua tai saajien määrää. Äläkä takerru pikkuasioihin. Määrät ovat varmasti muuttuneet noiden antamieni vuosilukujen jälkeen.
Mitä toimeentulotukeen tulee niin käy Kelan sivuilla.
Se että maassa on aivan liikaa byrokratiaa on totta. Ja sitä tulee lisä joka päivä vaikka Juha Sipilä väitti vähentävänsä sitä.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä miksi kehotit tutkimaan Kelan sivuilta, kun sieltä ei löydy mitään mikä ei tukisi jo aiemmin esittämääni. Löytyy mm.:
”Toimeentulotuki on henkilön tai perheen viimesijainen taloudellinen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja.”
”Suomessa asuva tai oleskeleva henkilö tai perhe voi hakea toimeentulotukea, jos tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin. Tuloiksi lasketaan myös muut sosiaalietuudet. Tuen tarve harkitaan asiakkaan tilanteen perusteella.”
”Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi, ja sen tarkoitus on auttaa tilapäisten vaikeuksien yli, ehkäistä sellaisten syntymistä ja edistää itsenäistä selviytymistä.”
”Oikeus perustoimeentulotukeen ratkaistaan tekemällä laskelma tuloista, varoista ja menoista. Laskelmassa tuloja ovat kaikki hakijan tai perheen käytettävissä olevat nettotulot ja varat. Perustoimeentulotukeen vaikuttavat tulot ja varat sekä tukeen oikeuttavat menot on määritelty toimeentulotukilaissa.”
”Jos olet työtön 17–64-vuotias, ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Muussa tapauksessa perustoimeentulotuen perusosan määrää voidaan joutua alentamaan.”
”Liitä hakemukseesi:
-tositteet esittämistäsi menoista (kopiot maksukuiteista tai laskuista, joihin haet perustoimeentulotukea)
-tiliotteet viimeisen kahden kuukauden ajalta (uusi hakemus)
-kopiot palkkalaskelmista viimeisen kahden kuukauden ajalta (uusi hakemus) tai yhden kuukauden ajalta (jatkohakemus)
-Yrittäjän tuloselvitys (TO4) liitteineen, jos olet yrittäjä.”
—————————————————————–
Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeen saajista on joka tapauksessa vanhempia ikäluokkia, lähellä sitä tilaston ylpäätä. Muut vakuutusyhtiöt ovat asiallisemmalla linjalla eläkkeitä myöntäessään Kelaan verrattuna.
Tiedän eräänkin tapauksen, jossa henkilö on saanut toisesta vakuutusyhtiöstä osa-aikaisen työkyvyttömyyseläkkeen (ja lienee siksi mukana noissa prosenteissa), mutta Kelalta hylkäävän päätöksen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Osa-aikainen eläke on noin satasen kuussa, joten hän joutuu saamaan myös työmarkkinatukea, siis siitä huolimatta, että toinen vakuutusyhtiö on lääkärin lausunnon perusteella vahvistanut työkyvyttömyyden. Työmarkkinatuesta vähennetään sitten kuitenkin tuo satanen. Joten jälleen kerran: todella omituista puliveivausta.
”Myöskään päihdeongelmaisia tuo ei koske ja heidän olisi aika raitistua.”
”Päihdeongelmaisuus” on aina veteen piirretty viiva. Työkyvyttömyys johtuu usein aivan muista syistä eikä esimerkiksi alkoholin käyttö välttämättä ole primäärisyy lainkaan. Pikemminkin seuraus elämäntilanteesta. Mainitsin tuosta päihdeongelmaisuudesta ennen kaikkea siksi, että päihteiden käytön mainitseminen lääkärinlausunnossa on Kelalle automatiikka hylkäävään päätökseen siitä riippumatta onko kyseessä edes varsinainen ongelmakäyttäjä puhmattakaan siitä, että tuo käyttö olisi syy työkyvyttömyyteen.
Ilmoita asiaton viesti
”kela ei pääsääntöisesti hyväksy ulkopuolisten lääkärien työkyvyttömyyslausuntoja,”
Minullapa on Kelan lääkärin lausunto siitä, että olen työkyvytön. Mutta ei Kela sitäkään hyväksy. Lisäksi minulla on lausunto siitä, että psykoterapiasta ei ole hyötyä – ja mitä Kela tekee: kustantaa minulle psykoterapiaa niin paljon kuin viitsin käydä, kiitos – Te maksatte.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän blogin aiheena on aktiivimalli ei kenenkään yksityisen henkilön asiat.
Ilmoita asiaton viesti
Totta – mutta kommenttini liittyy omaan aktivointiini. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että olen sairaslomalla (3. lääkärin paperit) ja Kelan mukaan olen työkykyinen. Nyt saan (onneksi) itse kertoa, että koska tunnen olevani jotain kykenevä tekemään.
Eivät satavarmaksi vielä osanneet sanoa, että miten aktivointimalli vaikuttaa, mutta saatan sitä Sipilältä kysyä, ja teenkin sen nyt heti.
-tein jo 🙂
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä monesko Tanskan mallista kirsikanpoimintana sopivat osat poimiva aktiivimallia puolustava kannanotto tämä on – otsikon hyvä vai huono -kysymyksestä huolimattahan tämä on aika puhtaasti puoltava.
Katsotaanpa Tanskan mallia objektiivisesti, Tekniikan akateemisten toiminnanjohtaja kertoo Tanskan mallista seuraavaa:
———-
Tanskan työttömyysturvamallin sanotaan perustuvan matalaan irtisanomissuojaan ja korkeaan työttömyysturvaan, joka kuitenkin vähenee työttömyyden kestäessä. Yhdistelmä kuulemma alentaa palkkaamisen kynnystä, kun työntekijästä pääsee tarvittaessa myös eroon. Työntekijän on taas helppo hyväksyä järjestelmä, koska turvan taso on korkea ja uudelleen työllistyminen on helppoa.
Tanskassa työttömyysturva onkin korkea. Taso on 90 % työttömyyttä edeltävästä palkasta, mutta sillä on katto, joka on noin 2300 €, ja se saavutetaan yli 2500 € palkkatasolla. Suomessa tuolla palkalla työttömyysturva on noin 1400 €. Suomen ansiosidonnainen saavuttaa 2300 € tason suunnilleen 6000 € kuukausiansion kohdalla.
Muut uskomukset Tanskan työttömyysturvamallista eivät kestä lähempää tarkastelua. OECD:n tekemän vertailun mukaan Suomessa irtisanominen on jonkin verran helpompaa kuin Tanskassa ja selvästi helpompaa kuin Ruotsissa ja Saksassa. Aivan erityisen heikko on Suomessa suoja kollektiivista irtisanomista vastaan, eli ns. tuotannollis-taloudellisia syitä vastaan. Läntisessä Euroopassa vain Iso-Britanniassa irtisanominen on selvästi helpompaa kuin Suomessa.
Tanskan työttömyysturvan pieneneminen työttömyyden pitkittyessä on ilmeisesti väärinkäsitys. Työttömyysturvan porrastuksesta luovuttiin vuonna 2010, kun ansiosidonnainen turva lyhennettiin tuhannesta 500 päivään. Kummassakin maassa työstä kieltäytymisestä seuraa työttömyysturvan karenssi.
—————
Poimit osatotuuksia kirsikanpoimintana. Kyseessä on kokonaisuus, josta ei voi valita pelkkiä keppejä ja saada sama tulos kuin Tanskassa. Jätät huomioimatta, että Tanskan ”rangaistukset” ovat tasoltaan kevyempiä. Suomessa vaikkapa jon toimenpiteetn tekemättä jättämisestä voi seurata 60 päivän karenssi, joka vastaa vaikutukseltaan 60 päiväsakkoa tai ylikin mikäli sakoissa tehtävät vähennykset otetaan huomioon. Sen saadakseen sakkona tarvitsee rötöstellä aika reippaasti. Missään muualla Pohjoismaissa ei ole yhtä kovia rangaistuksia.
Otetaan sama sosiaaliturvan taso ja toimenpiteiden kattavuus, niin ollaan oikeilla jäljillä. Kannattaisi oikeasti tutustua asioihin eikä viljellä Tanska-korttia tutustumatta kokonaisuuteen.
Ammattisuoja Suomessa on 3 kuukautta, josta siitäkin voidaan harkinnavaraisesti luopua. Onko mielestäsi 3 kuukautta liian pitkä aika, haluaisitko laittaa diplomi-insinöörin samantien siivoojaksi?
Aktiivimallissa työttömän on saatava töitä ja tehtävä niitä 18 tuntia 65 päivän aikana, jotta hän säilyttää täyden TYÖTTÖMYYSETUUTENSA.
Työttömän on siis onnistuttava täyden työttömyyskorvauksen saamiseksi onnistua saamaan työtä. Tässä on jopa jotain absurdia. Niitä koulutuksia ei ole tarjolla kaikille halukkaille, sen ovat mm lukuisat TE-toimistojen näitä asioita oikeasti tekevät kertoneet.
Koetko rankaisun oikeudenmukaiseksi mikäli aktiivisesti yrittää täyttää ehdot kuitenkaan siinä onnistumatta? Näin tulee tapahtumaan lukuisille työttömille.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ei ole aktiivimallia puolustava kirjoitus eikä myöskään kritisoiva. Tuo puolustava-vaikutelma syntyy kieltämättä siitä että kommentit ovat olleet mallia vastustavia. Voisit lukea myös ne kohdat jotka Tanskassa ovat paremmin tai huonommin.
Tanskassa voidaan ansiosidonnainen katkaista kokonaan jos kieltäytyy kahdesti tarjotusta työpaikasta tai koulutuksesta. Meillä se katkesi jo ensimmäisestä.
En ottanut kantaa työttömyspäivärahan suuruuteen enkä yleensäkään rahan määrään. Meillä se on verrattain alhainen myös Ruotsiin verrattuna.
Kyllä, kolme kuukautta on liian pitkä aika. Työttömän on, kuten Tanskassa, otettava vastaan työtä johon pystyy riippumatta koulutuksesta. Ja kyllä, olipa diplomi-insinööri tai ei niin ei siivoustyössä ole mitään vikaa. Se on aivan yhtä arvokasta kuin mikä tahansa työ.
On turhaa toistaa noita aktiivmallin työmääriä ym. Luitko kuinka vaatimukset ovat Tanskassa?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole kysymys siitä, että siivoustyössä olisi vikaa. Kysymys on siitä, että kolme kuukautta työttömyyden alusta vaikkapa viisikymppisen insinöörin on järkevää sekä itsensä että kansantalouden kannalta keskittyä löytämään työtä, joka vastaa hänen osaamistaan.
Jos tuo insinööri on 25 vuotta maksanut mittavan määrän veroja ja työttömyyskassamaksuja jne, joilla on maksettu muiden turvaa, niin eikö hän mielestäsi ole oman hätänsä hetkellä oikeutettu turvaan?
Kyseessä on itse asiassa yksipuolinen sopimuksen muuttaminen, kun hän on työttömyyskassamaksuja maksanut on kyseessä eräänalinen vakuutus, jota tarvitaan tilanteen osuessa omalle kohdalle. Yksipuolinen heikennys on aika erikoista.
Yhtä lailla voitaisiin miettiä heikennyksiä vaikkapa eläkkeeseesi yksipuolisessti ja päättää suuruudeksi jotain muuta kuin mitä olet maksuja maksaessasi aiemmin luullut. Siloin saattaisi olla toinen ääni kellossa.
Tanskassa käytetään huomattava määrä resursseja siihen, että niitä sopivia töitä löytyy. Mikäli panostuksemme olisivat samalla tasolla, niin meillä olisi TE-toimistoissa 70 000 työntekijää lisää palvelemassa työnhakijoita.
Kun Te-toimiston virkamies tuntee henkilöt, pystyy hän osoittamaan järkeviä toimenpiteitä. Suomessa erityisesti akateemisten osalta tilanne on kastastrofaalinen. Talouselämässä kerrottiin seuraavaa:
”Kun diplomi-insinööri Ismo Kurri jäi työttömäksi 2013, hän koki, ettei te-toimistolla ollut akateemiselle työttömälle juuri annettavaa. Kahden vuoden työttömyysturvajakson aikana Kurri ei saanut te-toimistolta kertaakaan työtarjousta tai opastusta koulutukseen. Hän tehtailia kymmeniä työhakemuksia ja osallistui valmennuksiin, mutta etsi nekin itse.”
”Akateemisen työttömän kohdalla te-toimiston palvelussa ongelmana oli viestintä; kuinka akateeminen työtön pystyy kertomaan työvoimaviranomaisille, millaisee työhön oma asiantuntemus taipuu ja mitkä ovat relevantteja työpaikkoja.”
Kontaktointi kerran kolmessa kuukaudessa on muuttanut tilannetta, mutta resurssein vähyyden vuoksi haastattelut ovat olleet käytännössä sitä, että kysellään mitä olet tehnyt ja sovitaan että jatkat hakemista. Ehdotetaan jotain CVC:n täyttökurssia, jollaisella henkilö on jo ollut. Onko tehokasta?
Ilmoita asiaton viesti
Lienee kuitenkin niin että 2 päivää kolmen kuukauden jakson aikana ei ole pois työnhausta? Tottakai hän on oikeutetu työttömyysturvaan ja sitä hän myös saa.
Mitä yksipuoliseen sopimuksen muuttamiseen tulee niin valtiovalta voi muuttaa lakeja yksipuolisesti. Ja mitä eläkkeeseen tulee niin indeksisidonnaisuus muutettiin aikanaan valtion yksipuolisella päätöksellä. Lisäksi on viime vuosina tullut erilaisia leikkureita joilla leikataan eläkkeen tasoa. Aikanaan kun aloin maksamaan työeläkemaksuja sanottiin että eläke tulee olemaan 60 % loppupalkasta. Uskotko että aisa on näin? Eläkkeeni on ehkä puolet siitä 60%:sta.
Tähän aktiivimallin hyvä-huono asiaan ei kuulu se onko työvoimatoimistolla riittävästi resursseja vai ei. Niitä ei ole ja syyt ovat sitten aivan jossain muualla.
On työnhakijan itsensä asia selvittää mitä hän osaa. Luulisi varsinkin akateemisen koulutuksen saaneen selviytyvän siitä helposti. Ideahan on juuri siinä että ei voi vaatia etä uusi työ on samanlaista kuin menetetty. On otettava se työ mitä on tarjolla. Maailma muuttuu ja työt siinä mukana. Ammatteja katoaa ja uusia tulee.
Pääsäääntöisesti kai diplomi-insinöörit hankkivat työpaikan itse. Taitaa olla aika harvoin kun niitä on löytynyt TE-keskuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ajatteletko että se 18 tuntia duunia löytyy hakematta? Voi löytyä jostain Sipilän kotikulmilta Kempeleen torilta, mutta mitenkäs vaikka suurissa kaupungeissa.
Kysymys ei ole siitä, onko tuo kovin suuri määrä vaan siitä, missä näitä töitä on tarjolla riittävästi suhteessa työttömiin ja saako työtön sen vaikka hakisikin. Näissä kilpailevat mm opiskelijat jne.
Vaikkapa pääkaupunkiseudulla joudut noista lyhytaikaisista töistä käymään usein yhtä kovan kilpailun kuin vaikkapa oman alasi. Ei niitä vaan jaeta jossain.
Ihmisillä on kumma ajatus siitä, että yritykset jotenkin palkkaisivat ensisijaisesti työttömiä, kun tilanne on päinvastoin. Ensisijaisesti palkataan työvaihtaja eikä valtiovalta tai muukaan taho erityisesti kannusta palkkaamaan työtöntä – paitsi Sipilän erikoisissa vetoomuksissa, joilla yritykset pyyhkivät hanurinsaa ellei palkkaaminen ole taoudellisesti järkevää ja usein ei noin lyhyissä töissä ole.
Kuusi tuntia kuukaudessa tekee siis 41,46 euroa palkkaa tuolle aktivoidulle työntekijälle – tämä on pieni summa yritykselle ja toki monelle toteutettavissa. Kuitenkin lähdettäessä katsomaan mitä byrokratiaa ja aikaa vievää tekemistä tämä yrittäjälle tarkoittaa onkin tilanne sitten aivan toinen. Kustannukset ja käytetty aika ylittävät tuon mennen tullen ja uskoisin jopa moninkertaisesti. Mietitäänpä mitä yrittäjän ainakin tarvitsee tehdä:
– hakea paikkaan henkilö laittamalla esim ilmoitus TE-toimistoon
– katsoa hakijat ja haastatella sekä tehdä valinta
– tehdä työsopimus
– järjestää riittävä opastus tehtävään
– syöttää tarpeelliset tiedot HR-järjestelmään ja järjestää palkanmaksu
– työntekijän vakuuttaminen
– kirjoitella tarvittavat todistukset Kelaa varten
– syntyykö tästä osa-aikatyöstä mahdollinen velvoite, jos myöhemmin palkkaa samaa hommaa tekemään kokopäiväisen – en tiedä, ehkei sentään?
Joten näitä tuskin tullaan suuressa määrin tarjoamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Keksit vain syitä miksi ei.
Jos työnhakija hakee tuollaista lyhytaikaista työtä niin tuosta listastasi jää pois kohdat 1, 2, 3, 4.
Ja 5, 6 ja 7 ovat kai nykyään sama kuin naputtelee tiedot koneelle. Varsinkin suuremmissa yrityksissä.
Esität että kaikki mahdolliset esteet olisivat joka paikassa työn saaminen, työn antamisen ja sen toteuttamisen esteenä.
Kun tarvittaisiin juuri päinvastaista asennetta.
Nyt jauhetaan vain sitä kuinka vaikea on löytää työtä, lyhytaikaistakin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, asenne ratkaisee aina ja muutosvastarinnasta aina on kysymys.
Käy nyt katsomassa vaikka jostain paljonko kuvatunlaista työtä on tarjolla yleensä ja alueellisesti.
Miten ihmeessä jää kohdat 1-4 pois, ykkönen on jo ehkä tehty mutta edelleen muut kohdat täytyy tehdä. Miten niin ei tarvitse katsoa hakemuksia, haastatella ja tehdä valinta?
Valinta joka kohdistuu monista yhteen, joka on työtön tai sitten ei.
Katsele vaikka Yletä lattiatason TE-virkailijoiden kertomuksia asiasta, niin tulee jotain muutakin näkemystä kuin hallituspoliitikoiden mantrat.
Aktiivimalli näkyy työttömän kukkarossa ja työkkärin arjessa – päivärahaa voi joutua odottamaan viikkoja
https://yle.fi/uutiset/3-10026715
Yle selvitti: Näin aktiivimalli vaikuttaa TE-toimistoissa – yhdellä virkailijalla jopa 1 000 asiakasta
https://yle.fi/uutiset/3-10029166
Otetaan siitä yksi tilannetta kuvaava tieto:
Esimerkiksi Uudellamaalla on tarjolla enemmän avoimia työpaikkoja kuin entisellä rakennemuutosalueella Kaakkois-Suomessa. Uudenmaan ely-keskuksen alueella oli marraskuussa noin 76 000 työtöntä ja lähes 13 000 avointa työpaikkaa. Kaakossa taas runsas 18 000 työtöntä ja alle 1 300 työpaikkaa.
Siitä kun mietit, että töitä hakevat myös työvaihtajat niin voit laskeskella hieman konkreettisemmin asioita ja miettiä onko työn saanti pelkkä asennekysymys. Tuossa on KAIKKI työpaikat, ei vain ko pätkätyöt.
Ilmoita asiaton viesti
Lienee turhaa mainita että TE-keskusten kautta ilmoitetut vapaat työpaikat ovat murto-osa siitä määrästä mikä uusia työsopimuksia tehdään. Ja on aina ollut.
En edes ole hallituspuolueiden saati sitten hallituksen kannattaja.
Sorrut juuri siihen mitä eniten inhotaan eli byrokratiaan. Esität että kaikki tapahtuu byrokraattisesti kaikkien erilaisten, useimmiten vapaaehtoisten pykälien mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mitkä noista kohdista yrityksen osalta on lakien mukaan kierrettävissä ja siten vain vapaaehtoinen?
Kun aktiivimallin vaatimuksena on nimenomaan pystyä todistamaan palkkatodistuksella yms tehty työ ja sen on oltava työehtosopimuksen mukaista, niin sen myötä byrokratiaa on noudatettava vai ajattelitko, että Kelalle voi perustella työssöoloehdon täyttämisen tekemällä harmaan talouden duunia?
Piilotyöpaikkakeskustelu yms en enää jaksa edes käydä, julkisuudessa jatkuvasti oleva väittämä sadastatuhannesta perustui EK:n hihasta vedettyyn laskutoimitukseen, jolle ei ole mitään kunnon perusteita. Toki niitä on ja muutoinkin työllistytään, mutta useimmiten näihin muihin työllistyvät kjo työlliset työnvaihdon myötä, kun verkoston kautta tulee mahdollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, ja olet kerrankin tasan oikeassa. Puhuttaisiinko välillä vaikka siitä, että kuinka helppoa työnantajien on tarjota kolmen viikkotunnin hommia kaikille jotka sellaisia haluavat.
Kuka työnanantaja näyttää esimerkkiä? (kohtuupalkalla).
Ilmoita asiaton viesti
”On työnhakijan itsensä asia selvittää mitä hän osaa. Luulisi varsinkin akateemisen koulutuksen saaneen selviytyvän siitä helposti. Ideahan on juuri siinä että ei voi vaatia etä uusi työ on samanlaista kuin menetetty. On otettava se työ mitä on tarjolla. Maailma muuttuu ja työt siinä mukana. Ammatteja katoaa ja uusia tulee.”
Olen täysin samaa mieltä!
Omalla kohdallani ainakaan ei ole se, etteikö minulle sopivaa työtä löytyisi. Ongelma on se, että sitä pitäisi tehdä säännöllisesti. Osaan kyllä vaikkapa siivota, ja kolata lunta, jopa leikata ruohoa. Ja otan heti sellaisen työn vastaan kun vaan saan tehdä sitä vointini mukaan.
Eli nyt jos en kahteen viikkoon jaksa muuta tehdä kuin maata sohvalla, en vastaa edes puhelimeen, en käy tietokoneella tsekkaamassa sähköposteja, ja silleen, niin kyllä minä pihatyöt hoidan ja siivoan, 24/7. Moniko siihen pystyy?
Pitää vaan sopia, että lunta sataa, ruoho kasvaa, roskia ei tule, silloin kun makaan sängyssä ja ”nukun” 24/7.
Kerropa minulle sopiva työpaikka?
Kelan mukaan nimittäin olen työkykyinen.
* * *
Varmasti olet sinäkin huomannut, että välillä täällä kirjoitan jopa liikaa, välillä menee pitkään etten kirjoita enkä kommentoi mitään. Firma, kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä tuohon muuta kuin että keskustele Kelan kanssa.
Tai sitten jos ei muu auta niin toimeentulotukea.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on tähän antaa ekologinen malli, mutta kuka sen hyväksyy?
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinaan kun olin työtön työkyvytön kortistossa niin suurinpiirtein kaikissa siivousfirmoissa vaadittiin esim ajokorttia. Tunnetuista syistä puolisokealla ihmisellä ei sellaista ole.
Lisäksi selkä on paska ja käteni halvaantui, astmasta ja hajusteallergiasta puhumattakaan, joten oli vaikea ottaa tuota työtä vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Taru, ei kai kukaan vaadikaan ottamaan sellaista työtä johon ei kykene. Tämähän on itsestään selvää. Jos on esittää lääkärintodistukset sairauksista niin on ihme jos pakotetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minullakin on toinen käsi puoliksi tunnoton ja Kela tuumaa, kuten olen kertonut, että tavanomainen työni on varastotyö. Entä sitten kun kolme vuorokautta valvottuani väännän trukin rattia tunnottomalla kädellä ja tuumaan: aha, se kaatui, kuka jäi…
Ilmoita asiaton viesti
Vielä yhteenvetona aiempien kommenttieni lisäksi toteaisin, että tämä nyt suunniteltu aktiivimalli on selvästikin kalibroitu nuorehkoa urbaania työttömyydestä nauttivaa pleikkaria pelaavaa henkilöä ajatellen. Siinä mielessä sen laatijat ovat eläneet norsunluutornissa ilman, että olisivat ymmärtäneet miten se tulee vaikuttamaan sellaisiin ryhmiin, joita he eivät ole tulleet ajatelleeksikaan.
Ei minulla ole kovinkaan paljon vastaan tätä aktiivimallia ylempänä esittämäni työttömien ryhmän kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tai sitten maaseudulla asuvaa joka ei halua muuttaa toiselle paikkakunnalle vaan vaatii että hänelle on tuotava työpaikka kotiportille. Anteeksi hieman raju vertaus.
Ilmoita asiaton viesti
Vertauksen rajuutta ei kannata pyydellä anteeksi, vaan pikemminkin sen osumattomuutta.
Kysehän on nimenomaan aktiivimallin seurauksista, ei siitä, että joku kieltäytyisi työtarjouksesta tai että jollakulla olisi hankaluuksia saada töitä omalta asuinpaikaltaan.
On hyvin ymmärrettävää, että työnhakijaa voidaan velvoittaa muuttamaan toiselle paikkakunnalle Suomessa, jos hänelle sieltä tarjotaan ammattia vastaavaa ja pitkäaikaiseksi oletettua työtehtävää.
Sen sijaan on aivan liikaa vaadittua, että ketään velvoitettaisiin muuttamaan toiselle paikkakunnalle vain siksi, että hänellä olisi siellä mahdollisuus toteuttaa aktiivimallin edellyttämiä aktiviteetteja tuen jatkumiseksi ilman tietoa siitä olisiko sielläkään työtä tarjolla.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä joo.
Itse tuumaisin niin että: jos asun paikkakunnalla A ja minulle tarjotaan töitä paikkakunnalta B, ja samaan aikaan joku paikkakunnalta B käy tekemässä juurikin tuota työtä paikkakunnalla A, jossa asun niin minun pitäisi saada valita: vaihdetaan paikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän siinä muuta kuin keskustelemaan työnantajien ja toisen työntekijän kanssa. Josko kaikki suostuvat. Sehän olisi jopa ekologinen teko.
Ilmoita asiaton viesti
Se osuu juuri kohdalleen joihinkin.
Onko kukaan tällaista väittänyt?
Ilmoita asiaton viesti
”Se osuu juuri kohdalleen joihinkin.”
Ei lainkaan, jos kyse on nyt esitettyyn aktiivimalliin liittyvästä keskustelusta. Se osuisi kohdalleen, jos kyse olisi tarjotun työn vastaanottamisvelvollisuuteen liittyvästä keskustelusta.
”Onko kukaan tällaista väittänyt?”
Tarkoitatko siis sitä, että aktiivimallin edellyttämien velvoitteiden vuoksi määrättäisiin muuttamaan? Ei, sitä ei sinällään ole kukaan esittänyt, mutta monille aktiivimallin mukaisten velvoitteiden noudattaminen ja hyväksytyn ”aktiivisuustason” saavuttaminen edellyttäisi sitä. Eli toisin sanoen: ei tarvitse muuttaa, mutta sitten et rahojakaan saa.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän sopii jatkoksi?…
Jos vaikka Jussi nyt olisi varastomiehen hommissa tossa naapurifirmassa ja minä työtön niin eikö vaan olisikin kätevää, että voisin mennä ja ilmoittaa, että kun minulla on lyhyempi työmatka ja Kelan mukaan olen työhön sopiva niin saisin Jussille sanoa, että etsi sinä töitä lähempää kotiasia? Ainakin olisi ekologista?
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi hieman raju vastavertaus, mutta säästäisimme kymmeniä miljardeja jos emme hankkisi tulevaa kallista maanpuolustuskalustoa kuin vain pääkaupungin suojaamiseen. Miksi maksaa koko maan puolustamisesta samalla logiikalla kuin tukea työllisyyttä koko maassa? Hylätään muu Suomi ja keskitetään kaikki ihmiset pääkaupunkiin pakolla (hallituksen versio: kannustamalla) ja suunniteltu aktiivimalli toimisi loistavasti? Taloudelliset ongelmat saataisiin ratkaistua kertaheitolla?
Ilmoita asiaton viesti
#32
”..että tämä nyt suunniteltu aktiivimalli on selvästikin kalibroitu nuorehkoa urbaania työttömyydestä nauttivaa pleikkaria pelaavaa henkilöä ajatellen.”
Et taida olla kovinkaan väärässä tuon ajatuksen kanssa, sillä taannoin törmäsin lounais-Suomen AVIn sivuilla diasarjaan jossa teineiltä oli kysytty miten aikovat tulevaisuudessa rahat elämiseen hankkia. Tuossa kyseissä diassa lähes 20% vastanneista aikoivat elää pelkästään tuilla.
Ikävä tosiasia vain on että Suomessa on todella monta henkilöä, jotka eivät ole ns. työkelpoisia, erinäisten syiden vuoksi, asenne on vain niistä pahin.
Ilmoita asiaton viesti
Aktiivimallissa hallitus teki eräänlaisen älyllisen kuperkeikan tai voltin.
Kuitenkin se upposi mediaan ja rahvaaseen todellisuutena, ja ne ottivat asian aivan tosissaan.
Suomen ongelmahan ei ole työttömät ihmiset ja heidän aktiivisuutensa, vaan maassa vallitseva suurtyöttömyys, jonka seurauksena työttömiä ihmisiä riittää.
Onko jotain tehty uusien työpaikkojen luomiseksi, jotta työttömillä olisi mitä hakea? Ei ole tehty mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Taannoisessa kirjoituksessani, vai oliko kommentti, totesin, että Sipilä otti suuren riskin – mitä en sinänsä ihmettele, onhan Sipilä yrittäjä. Jos tuolla riskillä saadaan työllisyys sinne 72%:iin, ja jopa yli, niin hyvä – mitä epäilen, kuten kaikki järkevät ihmiset. Epäonnistuminen sitten taas on vasemmiston voitto.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Sipilä ei ole koskaan tietääkseni ollut yrittäjä. Liikemies kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Sipilä on maksanut 30000 markkaa osakkuudestaan. Pidän häntä siinä mielessä yrittäjänä: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/juha-sipilast…
Ilmoita asiaton viesti
Hannu, Tämä kaikki on aivan totta.
Työttömyys olisi myös oman ketjun paikka ja niitä varmasti myös on.
Ilmoita asiaton viesti
Kun on tutustunut Sipilän taustoihin joutuu kysymään, oliko hän todella yrittäjä, vai valtion tukien avulla keinotteleva spekulantti.
Viite:
”Seuran selvitys: Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla”
https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipila…
Ilmoita asiaton viesti
Ei tässä tarvita selvityksiä. Juha Sipilä oli (ja on ) liikemies, ei yrittäjä. Se että omistaa ostetun enemmistön kohtuullisen suuresta yrityksestä jota ei ole itse edes ”rakentanut”, ei tee miehestä yrittää. Ja myy sen osakekannan sitten valtavalla voitolla.
Ilmoita asiaton viesti
Minun (virheellinen(?)) mielipiteeni on, että jos henkilö on töissä yrityksessä jossa hänellä on määräysvaltaa niin hän ei ole pelkkä sijoittaja, vaan yrittäjä.
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus:
En usko enkä väitä että tällainen perhe heittäytyy toimeentulotuen varaan. Mutta mielestäni yhteiskunnalla ei myöskään ole tällaista velvollisuutta-
Paitsi että perustuslain mukaan se on juuri valtion tehtävä.
Aivan kuten ”turvaa” maatilayrittäjien toimeentuloa luopumistuella,eläkeikään asti.
Turvaa kansanedustajien ”elantoa” työttömyyden aikana sopeutumisrahalla.
Turvaa elantoa takuueläkkeellä ja leskeneläkkeellä.
Miksei turvaisi irtisanotun ex-palkansaajan ja perheen elantoa kun säännölliset ansiotulot loppuu irtosanomisella?
Verot noihin kerätään kaikilta kuntien ja valtion kautta.Kansan rahoja.
Kansan sosiaaliturva .Kansaan kuuluu myös ex-palkansaaja,veronmaksaja,äänestäjä ,Suomen kansalainen,Työtön.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin on vaihtoehto toimeentulotuki. Se on tarkoitettu juuri tapauksia varten joissa ei ole mahdollista työllistyä. Ei kannata ottaa esille tuen suuruutta. Se ei kuulu tänne.
Ilmoita asiaton viesti
Ei varmaa kannattakaan.Esimerkkieni toimeentuloon eri ryhmillä onki tuhansien eurojen ero.
Sopeutumiseläke 2500e-6000e/kk
Luopumistuki 1070e/kk
Toimeentulotuki 487e/kk
Hinnat ja ALV 14%-24% kaikilla samat.
Ilmoita asiaton viesti
Alihintaan ei saa myydä, edes sukulaisella. Kalkelan taulukko sen kertoo.
Ilmoita asiaton viesti
Sen verran pitää lausumaani korjata, että kyllä yrityksen/yritystoiminnan saa myydä alihintaankin, mutta lähisukulaiselle jos myy niin ostajan pitää maksaa käypä hinta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei muuten tarvitse.
Jossain vaiheessa verottaja toki alkaa katselemaan että onkohan tässä kysymys lahjasta. Eikä silloin erotella sukulaisia tai vieraita.
Ilmoita asiaton viesti
– Eikö mitenkään ole mahdollista viedä läpi tai ainakin aloittaa jokin uuttaluovaksi tarkoitettu kokeilu ilman, että se joko torpedoidaan ennalta poliittisin oletussyin tai mahdollisesti ilmenneitä alkuvirheitä toistetaan toistamistaan ikään kuin niitä ei voisi korjata tuoreeltaan aiheutuneita haittoja heti korvaten, vrt. hallitukselle ja kansallekin jo tuttu hyvään lopputulokseen oppimisen kautta tähtäävää tosiaikaparantelua tarkoittava insinööritermi ’iterointi’> https://fi.wikipedia.org/wiki/Iterointi#Matematiik…
On muistettava toiselta puolelta myös, että aina kun jokin viranomainen velvoitetaan lisätoimiin, tämä lisää paineita myös sille. Resursseja ei vättämättä ole joka tarpeeseen omasta takaa julkisellakaan sektorilla, ja uuden homman opettelu kaikkineen voi olla haastavaa sielläkin puolella. En ota kantaa syyllisyyskysymyksiin, mutta ihmiset pyrkivät tekemään annetut työnsä, ja väistämättä rapatessa myös roiskuu niin omilla kuin ulkoistusavullakin.
Kömmähdykset voivat kuulostaa ensi alkuun dramaattisiltakin, kuten lööpeissä on korostettu joskus ehkä ylikin. Eräällekin yli 60-vuotiaalle työttömälle oli soitettu aina ennalta sovittuina aikoina parin kolmen kuukauden välein työllistymissuunnitelman päivityksestä ja käyty läpi hakemustenlähettämiset ja kurssihakemukset. Sitten kerran sovittua soittoa ei ollut tullutkaan, mutta seuraavalla viikolla oli tullut tylyhkö ilmoitus että ette enää ole oikeutettu työttömyysturvaan koska työnhakutilannetta ei ole päivitetty. – Olennaista on, että tuokin virhe on kuitenkin oikaistu nopeasti. Alkuhaparointiahan on aina, eikä ihan kaikkea tarvitse heti raportoida keltaiseen lehdistöön (US on eri asia), merkittävimmät tietenkin. Ehkä aktiivimallissakin on jotain paitsi vikaa myös jotain säilyttämisenkin arvoista, kunhan käytänteet ja odotukset sen toteutuessa alkavat toimia luontevasti. Ehdollisena jatkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäinen, oikeastaan, järjellinen kommentti kaikkien noiden ”ei toimi” jälkeen.
Me tiedämme jokainen että on sellaisia jotka eivät halua itse tehdä elääkseen mitään työtä. Tällaisiahan on julkisuuteen tullut ja oikein rehvastelevat sillä.
Sitten on niitä joille kelpaa vain samanlainen, prikulleen työ kuin entinen, nämä ovat niitä jotka kuvittelevat etä maailma on muuttumaton. Me olemme menossa lyhyempiin ja lyhyempiin työsuhteisiin. Ei ole enää niin kuin lapsuudessani etä kun pääsi esim. Postille tai VR:lle töihin niin se oli sitten loppuelämä turvattu.
On siis löydettävä uusia tapoja ja keinoja saada ihmiset töihin, oma-alottaeisesti tai jos se ei onnistu, yhteiskunnan tuella. Ei työ maailmasta lopu.
Se mitä luonnollisesti kaivataan edelleen enemmän on etä tsaarin aikaisesta holhoamisyhteiskunnasta päästään pois, että ihmisiä käsitellään ihmisinä ja mahdolliset virheet myönnetään ja korjataan välittömästi ilman viikkojen ja kuukausien taistelua.
Tämä on yksi niistä Tanskan mallin hyvistä puolista. Mutta tämä riippuu ihmisistä, ei pykälistä. Tulin tänne reilut kolmekymmentä vuotta sitten ja tulin kivikauteen kun ajatellaan byrokratiaa ja ihmisten käsittelyä.
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus:
kaivataan edelleen enemmän on etä tsaarin aikaisesta holhoamisyhteiskunnasta päästään pois, että ihmisiä käsitellään ihmisinä
Totta.
Kun joku vielä muistaisi miksi se kansan sosiaaliturva luotiin sotien jälkeen etenkin isonikäpolven verovaroilla.
A)-Turvata elanto kaikille eri elämäntilanteiden aikana.
1)Perheen kasvaessa=lapsilisät ym.
2)Vanhuuden aikana= kansaneläke
3)Työttömyyden aikana= elantoon työttömyysturva
Nyt sosiaaliturva- etuudet takaa vain hyvätuloisten esim.ansiosidonnaiset etuudet,tulojen mukaan.
ja tuloja saaville jopa 12xvuodessa,17v ajan esim.lapsilisät tulojen päälle.
Jotka köyhimmiltä leikatiin pois jo-94.Samoin kotihoidontuet ja muut Kelan etuudet.Otetaan tulona huomioon ja vähennetään toimeentulotuesta.
Työttömillä samoin. Jostain on iskostunut päähän että juuri palkansaajat ei tarvitse noita etuuksia . Vain rikkaat ja hyvätuloiset.
Joiden kela-etuuksiin ei ole koskettu -94 kertaakaan leikkaamalla niitä.
Jopa useassa etudessa lukee:Pääomatulot ja omaisuus ei vaikuta etuuteen.
Sosiaalisilla etuuksilla pidetään elintasoa yllä verovaroilla.Josta ei liikene köyhille, työtä ja tuloja vaille oleville kuin murusia.
Kansan sosiaaliturvan loi Kekkosen aikana:
Multa/Alkio-kepu
MSP
Sdp
Komm.
SAK
Yhdenvertaisuuslailla kaikille.
Joko tuet kaikille tai Kaikki Kelan etuudet ajettava alas.
Kansalta sosiaaliturvaan kerätyt verot ohjataan ”Mehiläisten” tuottoihin SOTE.
Ilmoita asiaton viesti
Menee sinänsä aiheen ohi mutta menköön.
Yksi suuri remontti joka tarvitaan on se että kaikki tulot rinnastetaan ja verotetaan ansiotulona. Vain eläkeläisillä säilytetään toistaiseksi joitakin vähennyksiä.
Pääomatulohan on jäänne menneiltä ajoilta jolla suojattiin suuria korkotuloja saavien edut. Väittämällä että eihän tämä ole työntekoa niin ei pidä sellaisena verottaakaan. Tosiasiassa monet ns. yrittäjät mukaanlukien lääkärit ja asianajajat ym. tekevät normaalia päivittäistä työtä josta sitten nostavat palkkansa pienen verotuksen pääomatulona. Sama on tilanne suurella joukolla esim. sijoittajia. He tekevät päivittäistä työtä osakeyhtiöissään. Ja monet muut.
Tämä olisi yksi yhdenvertaisuuden suuri lisäys.
Ilmoita asiaton viesti
Itsekin kuulin jostain ihmeen tohtorista, en muista minkä alan oli, mutta luulisi, että sellaisella koulutuksella osaa rättiäkin heiluttaa.
Ja kun työnantajan pitää käytännössä palkata pätevin. Niin jos siivoojaksi hakee kaksi juuri peruskoulunsa päättänyttä tyttölasta ja yksi kuusikymppinen fysiikantohtohtori niin johan on papereitakin lukematta selvä, että tohtori siihen hommaan tulee valita.
Ilmoita asiaton viesti
”… on sellaisia jotka eivät halua itse tehdä elääkseen mitään työtä. Tällaisiahan on julkisuuteen tullut ja oikein rehvastelevat sillä.
Sitten on niitä joille kelpaa vain samanlainen, prikulleen työ kuin entinen, nämä ovat niitä jotka kuvittelevat etä maailma on muuttumaton.”
Ehkä molempia löytyy, jos joka kiven kääntää, mutta nämä ovat niin selkeä vähemmistö kaikista työttömistä, ettei sen vähemmistön vuoksi olisi syytä alkaa kepittaa sitä suurta enemmistöä, joka hiki hatussa joka päivä etsii uutta työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikko on kysymys, hyvä vai huono laki?
Huono, ihan yksinkertaisesti siksi, että se kohtelee työttömiä yhtenä nippuna. On ihmisiä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia suoriutua ns. aktiivisuusvelvoitteesta, vaan se on suora leikkaus työttömyystukeen. Laki ei saa olla sellainen, että sitä on mahdoton noudattaa ja siitä seuraa rangaistus.
Ilmoita asiaton viesti
Tilannetajua kaivataan kaikilta. Joillekin esimerkiksi ’toivottoman ikääntyneille’ saattaa tuottaa vaikeuksia tsempata itsetunto väyrystasolle, vaikka jokainen työnantaja tietysti rekrytoi ensisijaisesti niitä, joilla on yli 40 vuoden työkokemus ja lankapuhelimen käyttö muistissa paremmin kuin iPhonen uusin päivitys 😉 ”Eräällekin yli 60-vuotiaalle työttömälle oli soitettu aina ennalta sovittuina aikoina parin kolmen kuukauden välein työllistymissuunnitelman päivityksestä ja käyty läpi hakemustenlähettämiset ja kurssihakemukset. Sitten kerran sovittua soittoa ei ollut tullutkaan, mutta”
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Aktiivimalli ei ole mielestänikään hyvä eikä edes toimiva. Jostain on kuitenkin aloitettava. Jos nyt ajatellaan tuota Tanskan mallia niin se on toiminut jollain tavoin.
Siinä mallissa on, kuten kirjoitin porkkanoita: Esim. tehty työpäivä jatkaa kahdella päivällä ansiosidonnaisen kestoa.
Ilmoita asiaton viesti
”Jostain on kuitenkin aloitettava.”
Olen eri mieltä. Tärkeintä ei ole aloittaa jostain, joka tiedetään huonoksi, vaan mieluummin pitää asiasta diskuteerata niin kauan, että jokainen yksityiskohta on hiottu siten, että kellään ei faktapohjalta ole enää jäljellä mitään vasta-argumenttia.
Nykyäänähän on kaikenlainen aktiivisuus lähinnä kielletty työttömiltä. Talkoihinkin osallistumisesta on seurannut työttömyystuen lakkaaminen, kuten parisen vuotta sitten lehtiotsikoista luimme. Nyt tästä etenpäin sitten vastaavanlaiseen toimintaan patistetaan.
Tähän mennessä myös osallistuminen päivän tai kahden päivän työrupeamiin on ollut ongelmallista siksi, että kun työtön on ilmoituksensa yhteydessä niistä päivistä ilmoittanut, niin seurauksena on automaattisen korvauskäsittelyn muuttuminen manuaaliseksi, jolloin kyseisen kuukauden päivärahat on maksettu määräämättömän lykkäämisen jälkeen.
Eli työssä käyminen on ollut tavallaan myös rangaistuksen alaista toimintaa.
Nyt heivataan kaikki sitten 180 astetta toiseen suuntaan ja hiillostetaan samoilla asioilla, jotka ovat olleet kiellettyjä.
Kyllä tämä toisin pitäisi hoitaa eikä aloittaa tällä tavalla ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämäkään ei suoraan liity aiheeseen mutta tämä on meillä täällä vielä tsaarinaikaisessa holhousyhteiskunnassa eläville arkipäivää. Kansaa kyykytetään ja nöyryytetään. Otetaan esimerkki: Miksi ei sairauspäivärahaa voida maksaa samalla kun lääkärintodistus jätetään. Viikko tai kaksi kerrallaan? Sama tietenkin koske työttömyspäivärahaa: Rahat tiskiin kun hakemus on jätetty. Näin nämä ”manuaaliset” käsittelyt jäisivät myös pois. Säästyisi kuluja ja kaikki nopeutuisi.
Hakemusten oikeellisuus voidaan tehdä sen jälkeen ”takahuoneessa” ja jos on epäselvää, pyydetään lisäselvityksiä.
Tämä jo siksi että ylivoimaisesti suurin osa hakemuksista on selviä tapauksia. Vai meneekö asiat niin edelleen että nuo korvaukset saa kun ne on ensin käsitelty erilaisissa lautakunnissa? Kun en ole aikoihin tarvinnut niin käytännöstä ei ole tietoa.
Oikeastaan tuon tsaarin ajan tyylin voisi myös muuttaa Neuvostoliiton malliksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedät varmaan sanonnan Ei Roomaakaan päivässä rakennettu.
Ota sinä pesti ja tee kerralla kunnollinen ja toimiva malli. Olet sen jälkeen miljardööri.
Kaikki tällaiset menevät niin että ensin tehdään kokonaisuus ja sitä muutetaan ja korjataan kokemusten perusteella.
Oli sitten kysymyksessä mikä asia tahansa.
Ja viimeistään sitten kun kaikki toimii kuin Strönsössä voidaan koko järjestelmä romuttaa tarpeettomana.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se aktivointi pitäisi tehdä muilla keinoin kun rankaisemalla ja pakottamalla siinä tämä aktiivi malli on suoraan sanottuna kehnoin tapa hoitaa asiaa . terv tepivaari
Ilmoita asiaton viesti
Juurisyynä tuohon paljon parjattuun aktiivimalliin on mielestäni se, että ao. työryhmässä ay-liike vasemmiston tuella torppasi kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla olisi oikeasti ollut työllisyyttä parantava vaikutus (ja jotka samalla eivät olisi velkaannuttaneet valtiota yhä pahemmin).
Ei toivottavasti tarvitse kenellekään vääntää rautalangasta, mitä ne vaikuttavat toimenpiteet olisivat olleet …
Ilmoita asiaton viesti
AY? Höpö ,höpö. Työpaikkoja alkaa syntyä vasta sitten kun yritykset alkaa tarvita työvoimaa.Tai yritykset alkaa investoida uusia työpaikkoja varten.
Kukaan sijoittaja ei pistä rahojaan uusiin yrityksiin ellei ole varma että saa rahoilleen kunnon tuottoa.
Yksikää työtön ei palkkaa ketään töihin vaan töihin palkkaa aina yritys . Valikoiden itselleen sopivamman.
Viedään vaikka kansalaisuus työttömältä yritys ei palkkaa yhtäkään työntekijää ellei sillä ole työvoiman tarvetta.
1)Varallisuusveron poisto-05
2)perintöveron osittainen poisto-06
3)Kelaaksunpoisto-10
4)Yhteisöveroale 20%-12
5)yritysten sosiaaliturv.maksuja palkansaajien maksettavaksi n.900milj/v-15.
6)Yritystuet 5 mrd/v (HS)
7) Kreikan I-II-III tukipaketit
Kaikki nuo on perusteltu ”Meidän työllisyyden ja investointien takia”!
Niin Kepun kuin kok pääministerien suulla.
Ilmoita asiaton viesti
”eihän voida vaatia että omistaja pumppaa rahaa kannattamattomaan tehtaaseen.”
Mutta miksi voidaan vaatia, että työtön köyhä ihminen joutuu myymään alella yleenä koko omaisuutensa ja elmänsä aavutuksen ja menemään tuon omistajan firmaan töihin ja pahimmillaan palkalla, jolla ei edes elä.
Millä voidaan olettaa, että tuo ihminen joka hakee sosiaalitukia maksaa tuolle yrittäjälle vielä kaiken päälle veroissaan yritystukia, infraa jne? Ei millään, siksi valtio onkin velkaa.
Ei voi olettaa, että ihminen myy koko elänmänsä tappiolla asuntoa myöten. Ei voida olettaa, että yhteiskunnan itseisasia on TALOUS. Talouden pitää työkalu siihen että ihmine voi asua missä haluaa tyytyväisenä.
Mielipiteen mallissa uhrataan kaikki työntekijältä juuria, ystäviä, kotia, perhettä myöten. Porvarillista ajattelua joka on nykyisin diktatuurista kommunismia.
Onko nykyihmisiltä todellakin noin hukassa olemisen ja elämän perusideat ja että työ on koko elämän sisältö ja sen vuoksi pitää jättää kaikki?
Nyt voidaan sanoa, että yhteiskunta on tuhoutunut ja siitä on tullut orjatalousdiktatuuri.
Tiedän ihmisiä jotka ovat myyneet talonsa ja muuttaneet Helsinkiin työn perässä. Ja elintaso on siellä huonompi kuin maalla työttömänä asuen marjoja keräten ja salakaatoja tehden. Jos ihminen joutuu ruokatunnilla käymään leipäjonossa, kannattaako työnteko ollenkaan???? Itseasiassa talossaanasuva maalla ei tarvitse mihinkään muuhun rahaa kuin maksaakseenvaltiolle kaikemoisia maksuja ja lupia, jotta voi elää. Kalaahan ei voi yydystää eääkeseentarpeeksi ilman lupia, mittän et saa ampa ilman lupia, talota menee veroa vaiket ikinä olisi mitenkään osa yhteiskunta. jne
Laskin joskus aikoinaan pitkäaikaistyöttömänä että verot veerooluonteiset kulut ja pakkomaksut tekivät enemmän kuin työttömyyskorvaus oli. Piti hakea sosiaalitukea jota edes se osuus tuli katettua maksuista.
Sosiaalituki on ihan sekaisin. Ja sosiaalimenot samoin. Sosiaalituista palaa aiemmin mainittuina osuuksina ja kuluina yli puolet takaisin valtiolle heti. Näin ollen todelliset sosiaalimenot ovat ehkä noin 40% ilmoitetusta. Seonkin aikalailla eri lovi budjetista kuin annetaan ymmärtää.
Kirjoittjaa myös unohtaa että sosiaalituen maksavat työttömät työssäollessaan ja saavat sitä työttömänä tia työnanatajan riistäessä. Työtön ei SAA sosiaalitukia, ne kuuluvat hänelle. Miksi maksetaan sotu maksuja? Jos firma lakkauttaa tehtaan joka kannattaa mutta ahneuden vuoksi vaan, niin pitääkö työttömän jättää sen vuoksi kaikki?
Asioistahan ei ole tullut kannattamattomia vaan lakkautukset johtuvat voiton maksimoinnsta. Ahneudesta. Tilikirjat näyttävät mitä ikinä halutaan niiden näyttävän. Aikoinaan oltiin köyhiä ja silti kaupatkin kannattivat joka kulmassa työllistäen kauppiaita. Miksei enää?
Ilmoita asiaton viesti
Jos asia olisikin niin hyvin etä jokainen voisi asua siellä missä haluaa iloisena ja onnellisena niin olisimme kai paratiisissa.
Kysynkin että millä se tehdas sitten pyörii kun omistajalta loppuvat rahat? Kyllä se vain on niin että tehtaista tulee kannattamattomia syystä tai toisesta. Siihen vaikuttaa kysyntä, kilpailu, ko. tehtaan kustannukset vaikka työvoimakustannukset olisivatkin samat kuin muualla. Meillä vain ne ovat maailman korkeimpien joukossa. Toki täällä elämiseen tarvitaan paljon enemmän rahaa kuin vaikkapa Virossa. Mitä tehdään sitten kun tehtaalla ei ole raha ostaa raaka-aineita eikä maksaa palkkoja?
En ala tässä keskustelemaan veroista ym.
Tuo puheesi siitä että maalla asuminen ei maksa muuta kuin sen mitä joutuu maksamaan valtiolle maksuina ja veroina on käsittämätöntä.
Mitä kauppojen kannattavuudesta sanot pitää sikäli paikkansa että aikaisemmin oli kauppa tai pari joka korttelissa vaan ei ole enää. Syy siihen on se että liikkeen koko on kasvanut ja samalla ”voittoprosentti” pudonnut huomattvasti.
Ymmärrät varmaan että jos yhden korttelin asukkaat elättivät yhden kauppiaan ja nyt sama määrä ihmisiä ei elätä lähellekään niin jotain on muuttunut kauppaliikkeiden taloudessa.
Ilmoita asiaton viesti
lainaus:
vaikka työvoimakustannukset olisivatkin samat kuin muualla.
A) Kilpailukyky saa vutettiin jo keväällä -15
B) Mentiin Saksan ja Ruotsin ohi ,kun keväällä-15siellä nousi palkat.Meillä 0 linja.
C) Vienti veti jo keväällä-15
Ennen kuin nimet oli edes Kiky-sopimuksessa.
”Salaiset vientiyritykset vetää hyvin”!
KL-15
Nythän halutaan vain AY polvilleen ja palkat alas. Halpatyövoimaa sosiaaliturvaa vastaan veronmaksajen piikkiin,työttömistä ja 1,8 milj.työvoimapulanpoistajasta.
Kahdet työmarkkinat.Kuten VM Kataiselta lipsahti-10 kyselytunnilla eduskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan vaan tiedoksi. Esim. Muuramesta (13 km Jyväskylästä)saa 45 m2 rivitalokaksiosta myydessä luokkaa 70 000 €. Kun muutat työn perässä Helsinkiin, maksat vastaavan kokoisesta kerrostalokaksiosta keskimäärin yli 210 000 €. Eli siitä vaan ottamaan uutta lainaa 140 000. Tai sitten vuokra-asunto vähintään luokkaa 700-800 €/kk. Jos olet vielä yli 55 v, velaton ja muutenkin asiat kunnossa, niin ei yhtään mitään järkeä. Lapsiperheellä (kolmikymppuset) luultavasti vielä vanhaa velkaa. Isompi asunto ja hintaerot ehkä vielä suuremmat. Ei edelleenkään mitään järkeä. Etenkään, kun työn jatkuvuudesta ei ole mitään takeita. Tämä vetoaminen siihen, että aina on muutettu työn perässä, on suoraan sanoen syvältä p…stä. Eihän nämä asumistilanteet suurten muuttojen aikaan 60- ja 70-luvulla olleet tällaisia. Eikä työmarkkinatkaan. Yrityksetkin kyllä saisi miettiä, mihin niitä työpaikkoja perustavat. Työn hinta keskusten ulkopuolella on selvästi alempi, esim. pääkaupunkiseudun palkat ovat 20 % korkeammat kuin muualla maassa. Ja ihmiset eivät edes halua asua keskuksissa. Myös hiilijalanjälki (ja ökykulutus) ovat suuremmat keskuksissa. Muutenkin kannattaisi tulla edes tälle vuosituhannelle. Digitaalisuus mahdollistaa moniin tehtäviin ajasta ja paikasta riippumatonta työtä. Ja sitten vielä, kun se visio on, että kaikille ei tulevaisuudessa riitä työtä. Ja kaiken kaikkiaan, kyllä tätä maata pitää rakentaa ensisijaisesti ihmisten ehdoilla. Tämä globalisaation kautta tullut markkinoiden sanelu – vielä uusliberaalien kovin kapeanäköalaisten poliitikkojen tukemana – on kovin vahingollista ja mm. jakaa kyllä kansaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kommentti.Nyt sitten kaikki maaseudulla asuvien lapset.Ottakaa oppia tuosta.Älkää muuttako enää pois kotiseudultanne kaupunkeihin työn perässä.Luokaa itse niitä työpaikkoja sinne kyliin. Kyllä kyläkoulu opinnot riittää jos alkaa myydä marjoja,sieniä tms.
Olenkin aina ihmetellyt miksi kylät autioituu ja mikä hinkun tänne kasvukeskuksiin on tulla kun täällä on paljon kalliimpaakin.
Ilmoita asiaton viesti
Me olemme itse halunneet pois puolisosialistisesta maailmasta markkinatalousmalliin.
Mikä olisi vaihtoehto? Sosialismi. Eikö riitä että sitä jo kokeiltiin itärajan takana?
Yritys rakentaa toimipisteensä juuri sinne missä uskoo sen parhaiten menestyvän, siis missä se parhaiten uskoo voivansa antaa työtä ihmisille sillä yrityksen tulos on työntekijöiden työn summa miinus kulut.
Jos on rakentanut talonsa Muurameen ja työt loppuvat niin on vain lähdettävä sinne missä on toimeentulo muualta kuin yhteiskunnan kukkarosta.
Yhteiskunta ei saa rahaa mistään määrättömästi. Meillä on nyt jo jokaisella vauvasta vaariin parikymmentätuhatta yksistään valtionvelkaa ja kuntien ottamat siihen lisäksi. Nuo rahat ovat juuri niitä joita on jaettu moniin eri tarkoituksiin ja yksi osa on mennyt sosiaalitukiin.
Kukaan ei halua että ihminen jätetään yksin ongelmineen, ei ny eikä tulevaisuudessa.
50-60-70 – luvuilla kun ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. Ei ollut mitään tukia, ei sosiaalitukea, ei asumistukea, lapsilisäkin oli naurettavan pieni. Oli vain joko lähdettävä tai sitten jäätävä ja näännyttävä.
Ilmoita asiaton viesti
lainaus:
Mikä olisi vaihtoehto? Sosialismi
A) tuetaan miljardeilla maatiloja ?
2) Maksetaan ”palkat” sosiaaliturvana ,verovaroista esim.työttömille,pätkä ja osatyötä tekeville palkanerotus?
Kuten kolhooseissa ja entisessä itänaapurissa.
Tai sosialisoidaan kansan taskuilta liikepankkien riskitappiot .
Ilmoita asiaton viesti
Tuo maatalous on makea juttu. Itse en ole eikä ole mitään intressejä siihen suuntaan.
Ajatellaanpa niin kuin todellisuus on.
Kaikkialla maailmassa maataloustuotanto on tuettua, suurissa tuottajamaissa USA, Kanada, Ranska, valtavilla tuilla joilla tuotteiden hinnat saadaan niin alas että ne menevät kaupaksi ”ulkomailla”.
Jos me haluamme ylläpitää omaa tuotantoa, on meidänkin tuettava, muutoin joutuisimme ostamaan suurimman osan koska tuontitavara on niin paljon halvempaa. Vapaassa markkinataloudessa se on näin. Emme voi asettaa tuontitulleja koska muutkin tekisivät niin.
Seuraus nyt on se että me maksamme osan tuotteiden hinnasta verojen kautta ja osan suoraan.
Poistamalla tuet ja jatkamalla kotimaista tuotantoa hinnat nousisivat jos asetamme tuontitullit, jota emme siis voi tehdä. Mutta jos tekisimme niin niin maksaisimme saman verran suoraan tuottajalle.
Samalla saisimme 50 – 100 tuhatta uutta työtöntä.
Kuluttajalle kustannukset olisivat siis samat.
Todellisuudessa jos emme tue niin maataloustuotanto lakkaa täällä koska se ei kannata. Riittää kun katsoo ulos niin ymmärtää.
Mitä liikepankkien tappioihin tulee niin ne on jo moneen kertaan sosialisoitu kansalta ja sama meno tulee jatkumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eniten minua ihmetyttää tässä asiassa ne henkilöt jotka nyt ovat töissä käyviä. He arvostelevat ja patistavat sekä syyllistävät tämän hetken työttömiä. Aktiivimalli laki ei koske ainoastaan nyt työttömänä olevia, vaan myöskin tulevia työttömiä. En ymmärrä miksi annetaan toisten sahata poikki sitä oksaa millä sinäiin työssä käyvä istut. Tänään sinulla on töitä, entä ensi kuussa?. Olet silloin itsekin samassa asemassa kuin nyt työttömänä olevat. Kenenkään työpaikka ei ole tänä päivänä ikuinen eläkeikään asti. Muistakaa se, kun nyt haukutte tämän päivän työttömiä laiskoiksi ja saamattomiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin noin. Moni ei ymmärrä että palkansaajat on yhteiskunnan selkäranka. Heidän veroillaan palvelut pyörii yhteiskunnassa.
Joka heikennys mikä heille tehdään kasvattaa muiden veroja .esim.PK-yrittäjien kotitalouksille.
Joka heikennys vie myös muiden Kela-etuuksia ,koska verotuloja ei enää tule sosiaaliturvaan ja palveluihin.Eikä veroilla maksettuihin eläkkeisiin.
Takuueläke,luopumiseläke,perhe eläke,leskeneläke,yrittäjien eläkkeisiin.
JK. 1 milj.eläkeläistä+ 2,4 milj.palkansaajakun varmasti maksaa veroja enemmän kuin PK-yrittäjät tai rikkaat 20% kansasta.
Ilmoita asiaton viesti
”Aktiivimallista en oikeastaan tiedä muuta kuin mitä julkisuudessa on kerrottu, paljolti siksi että se ei koske minua enään.”
Tuo kertookin kaiken oleellisen kirjoittajan kyvystä ymmärtää aktiivimallista yhtään mitään. Paino sanalla ”enään”. Tuosta sepustuksesta saa jo palkinnon: aasinlakin
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia Anu.
Ilmoita asiaton viesti
Tehokas työvoimapolitiikka ei onnistu (tältäkään) hallitukselta, koska
– julkisen talouden krooninen alijäämä estää ’porkkanat’
– ay-liike poliittisen vasemmiston tuella estää ’kepit’.
Eli mitään todella vaikuttavaa (tyyliin ’Tanskan malli’) ei näköjään ole mahdollista saada aikaan, mikä on todella sääli työttömien ja koko hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on yhteiskunnan kontolla myös paljon sellaisia toimintoja jotka pitäisi jokaisen kustantaa itse. Tällainen vain kasvattaa veroja ja heikentää sitä kautta työssäkäyvien ja eläkeläisten ostovoimaa.
Ja sitten ovat nämä puolue-, lehdistö- ym. -tuet ja yritystuet jotka kaikki joutaisi lopettaa välittömästi. Suuryritykset, mukaanlukien Nokia parhaina vuosinaan kun se teki miljardikaupalla tulosta niin se sai erialaisia yritystukia satoja miljoonia vuosittain.
Ilmoita asiaton viesti
On tainnut unohtua perusasiat ?
MAKSUTTOMUUS?
-Minkähän takia maksat veroja,ALV,veroluonteisia maksuja,kunnallisveroa? Oikein.
Maksat itse ne ”Ilmaiset” palvelut kansalta kerätyillä veroilla.
Kuten maksat itse sosiaaliturvasikin kansalta kerätyillä veroilla.
JK.Vai lahjoittaisitko nuo EU 4 kalleimat verot mielummin Mehiläisten,Attendojen tuottoihin ja maksaisit vielä erikseen palvelumaksut siitä?
JK.EI valtiolla ole ”omaa” rahaa.
-Se valtio kun on se Kansa ja kaikki varat on kansan rahoja.
-Kuten omaisuuskin on Kansan omaisuutta.
On tainnut perustiedotkin olleet hukassa jos on kuvitellut että hallitus/valtio maksaa Kelankin etuudet joistain ”porvarien” omasta pussista.
Veroilla maksetaan koulut,terveyspalvelut,pelastuslaitokset,puolustusvoimat,rajavartiot ym.
JK.VM-sivuilta voi käydä kurkistamassa paljonko valtio,kunnat kerää veroja edm. kansalaisilta.
-Eikä se ole pieni summa vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ota vähän rauhallisemmin.
Nuo mitä luettelet ovat kaikki asioita jotka ovat hyvin tiedossa.
Nouset vain ikäänkuin p… edellä puuhun.
Kaikkia noita luettelemiasi veroja ei kerätä siksi että valtio vain kerää veroja.
Verojen keräyksen perustana on se että yhteiskunnan täytyy saada varoja joilla se kustantaa yhteiskunnan toiminnan.
Kun erilaisia toimintoja, tukia, avustuksia ym. menoja lisätään niin tuloja täytyy myös lisätä. Tämähän on talouden perusasioita jotka ajattelin että ovat kaikille selviä.
Valtio ja kunnat eivät siis ”kerää” varoja vaan ne perivät kansalta veroina sen verran rahaa kuin tarvitsemat niihin kuluihin jotka kansa on päättänyt. Kansa on se joka päättää, älä höpise muuta. Kunnanvaltuustoihin kansa valitsee edustajansa jotka päättävät kunnan taloudesta ja eduskuntaan kansa valitsee edustajansa jotka päättävät valtion taloudesta.
Mitä enemmän me vaadimme kunnilta ja valtiolta palveluja ja erilaista hömppää, sitä korkeammiksi verot nousevat.
Kuten oivalsit aikaisemmin, vai olitko se sinä, ei valtiolla ole rahaa.
Olen tosin vuosien kuluessa tuntenut yhden kunnallispoliitikon joka oli oikeasti sitä mieltä että tänä vuonna kertyneet verot käytetään vasta ensi vuonna.
Ehdotan että palataan alkuperäiseen aiheeseen. Ja silloin voisi joku viisas tuoda esille vaihtoehtoja tai parannuksia.
Ilmoita asiaton viesti
No minä – siis MINÄ – en ole halunnut tällaiseen ”markkinatalousmalliin” enkä halua edelleenkään. Meillä oli varsin hyvin toimiva ”hyvinvointiyhteiskunta” ja nyt sitä ollaan uusliberaalien kautta tuhoamassa. Yritysten sijainnin valinnasta ja pakkomuutoista olisi paljonkin sanottavaa, mutta nyt en viitsi enkä jaska. Melkoinen itkeminen kyllä alkaa, kun jotain virastoa tms. halutaan sijoittaa muualle. Pääkaupunkiseudun ihmiselle se muutto ei kuitenkaan ole talouskysymys. Sikäläisen asunnon hinnallahan saa syrjemmästä paremman ja lopulla rahalla elää ainakin 10 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys siitä onko oikein, että työtön voi elää työttömänä loppuelämänsä muuttamatta, jos alueella ei ole työtä. Tämä kuullostaa hyvin oikeutetulta kysymykseltä, jos hyväksytään sen sisältämät julkilausumattomat ennakkoehdot.
Tuo kysymys sisältää kuitenkin talousliberaaliudelle tyypillistä populismia kuten ”ei ole työtä”. Itse voin sanoa suoraan, ettei ole olemassa aluetta, jossa ei voisi tehdä jotain elämälle hyödyllistä eli työtä. Mistä tuossa ”ei ole työtä” väitteessä onkaan kysymys. Kysymys on niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin raha eli ostovoima. Sitä ei ole kaikkialla.
Mennäämpä asiaan piemmän kaavan kautta.
Elämme kapitalismissa. Kapitalismi eroaa ”vapaasta markkinataloudesta” sillä, että siinä järjestelmän sisällä on erilaisia vapaata kilpailua rajoittavia mekanismeja. Nämä mekanismit asettavat talouden toimijat vaihdannassa erilaiseen asemaan toisiensa suhteen. Tästä seuraa epäsuhtainen vaihdanta eli tulonjaon epäsuhta, jonka talousliberaali-ideologia sivuuttaa. Tällaisia kapitalismiin liittyviä erioikeuksia ja epäsuhtaisen vaihdannan aiheuttajia ovat yrityssalaisuudet, yleensä ”epäsymmetrinen informaatio”, patentit, tekijänoikeudet, itseasiassa aivan tuotemerkitkin ja usein julkinen sääntelykin…. Eli elämme kapitalismissa, jossa pääomat keskittyvät luonnostaan yhteiskuntaluokkien välillä, sisällä ja alueellisesti.
Kapitalismin negatiivisia vaikutuksia tulonjakoon ja yhteisön vakauteen on perinteisesti kompensoitu progressiivisella verotuksella, sosiaalipolitiikalla ja aluepolitiikalla. Aluepolitiikka on ollut se mekanismi, jolla niille alueille, jotka eniten kärsivät tästä epäsuhtaisesta vaihdannasta, palautetaan sieltä katoavaa ostovoimaa. Tämä on tehty suorina tulonsiirtoina kuten kuntaosuudet tai investointeina. Sikäli kun aluepolitiikasta on luovuttu on syrjäseutujen kokemat kapitalismin ongelmat realisoituneet. Kun alueen ostovoima kutistuu, tulee siitä itseään ruokkiva prosessi, josta seuraa talouden näivettyminen täysin riippumatta siitä onko alueella tehtäväksi kelpaavaa TYÖTÄ.
Toki maaseudulla perinteinen työ on koneellistumisen vuoksi vähentynyt, mutta se ei tarkoita sitä, että elämälle hyödyllinen työ olisi kokonaisuutena vähentynyt maaseudulla tai keskuksien ulkopuolisissa taajamissa. Kyse on ostovoimasta.
YlePuheen ohjelmassa ollut Vasemmiston edustaja ei kyennyt haastamaan Vartiaisen näennäisjärkevää retoriikkaa, koska ei itse hallitse kansantalouden toimintaa. Tällaisilla ohjelmilla saadaan kansa hyväksymään itselleen haitallinen politiikka, kun se esitetään vaihtoehdottomana ”faktana” ja vasta-argumentit jäävät ”tunteiluksi”.
Jos Vartiainen hyväksyy kapitalismin ilman aluepolitiikkaa, on hän sosioekonomisen luokkayhteiskunnan kannattaja, eli ei ainakaan sinun ystäväsi mediaani-ihminen.
Samalla tavalla yhteisvaluutta, ilman jonkinlaista tulotasausmekaniikkaa, johtaa ongelmiin, oli kyseessä Eurooppa tai Suomi.
”Muuta, jos alueellasi ei ole työtä”, on järkevä vaatimus, jos tavoitteemme on keskittää ihmiset muutamiin hallinnollisiin keskuksiin, ja siirtää maa- ja kiinteistöomistus talouseliitille ja korporaatioille. Jos me olemme järjestelmää ja sen haltioita varten, on Vartiainen oikeassa. Jos taas järjestelmän tulisi olla meidän hyvinvointia ja tulevien sukupolvien hyvinvointia varten, niin Vartiainen on väärässä.
Kyse on poliittisista valinnoista, ei vaihtoehdottomista faktoista.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvää pohdintaa.
Itse olen lähestynyt asiaa muun ohella perustuslain omaisuudensuojan kannalta. Lienee pitää paikkaansa, että syrjäseuduilla on uudehkojakin omakotitaloja, jotka eivät mene kaupaksi. Jos talo on velaton sillä on omistajalleen iso arvo alhaisten asumiskustannusten muodossa. En oikein ymmärrä, miten yksi ihmisryhmä voitaisiin pakottaa valtiovallan toimesta luopumaan omaisuudestaan. Jos tilanne osuisi omalle kohdalleni, pitäisin sitä täysin kohtuuttomana. Ja eipä kaupunkien infrakaan ole valmis ottamaan vastaan isoja ihmismääriä. Työllisyysasteen nostaminen on tärkeä tavoite, mutta keinoja mietittäessä on nähtävä kokonaisuus. Jos ongelma on monisyinen, on mahdotonta löytää yksinkertainen parannuskeino.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan samoin pitäisin sitä kohtuuttomana jos olisi kysymys itsestäni. Samoin pidän sitä kohtuuttomana kaikkien kohdalla.
Kenenkään ei tietenkään pitäisi tarvita jättää rakentamaansa elämää ja vaihtaa asuinpaikkakuntaa.
Kysymys onkin siitä että onko kohtuullista että esim. kuvailemassani tai vastaavissa tilanteissa yhteiskunta velvoitetaan kustantamaan perheen elannon kenties loppuiäksi?
Yhteiskunnan tulee auttaa siinä että onnistuu saamaan uuden työpaikan ja jos se ei onnistu kotipaikkakunnalla on muutettava. Jos Asunnon suhteen tulee myyntiongelmia niin se on omistajan riski, ei yhteiskunnan. Ei kai yhteiskunta ole sitoutunut pitämään talon rakentajaa / ostajaa ilman tappioita? Ei kai omaisuudensuoja kata sitä että saa haluamansa hinnan kun myy talonsa, tai ainakin sen mitä maksoi kun rakensi?
Kun kirjoitat että jos talo on velaton niin asumiskustannukset siinä eivät käytännössä ole yhtään sen alhaisemmat kuin jos olisi velkaa. Velan maksu täytyy nähdä säästämisenä mitä se itse asiassa myös on. Muut asumiskuluthan eivät muutu kuten eivät myöskään korjauskulut.
Nämä kysymykset ”kaupunkien infrasta” ym ovat asian vierestä
Ilmoita asiaton viesti
Jos sulla on velaton asunto, maksat vain vedestä ja sähköstä ym. Jos joudut muuttamaan omasta asunnostasi vuokralle, nousevat kai asumismenot? Vai voiko valtio velvoittaa työttömän ottamaan velkaa vielä uuteen omistusasuntoon,sen jälkeen kun kerran maksettu jäi homehtumaan käyttämättömänä.
Ei valtio ole velvollinen vapaaehtoisen kaupan tappioita korvaamaan, mutta sinä olet ehdottamassa mallia, jossa työtön pakotetaan luopumaan omaisuudestaan. Katson, että nyt ollaan nimenomaan omaisuudensuojan ydinalueella ja jos tämä pandoran lipas avataan, kenen tahansa omaisuus on vaarassa hallituksen silloisten oikkujen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen nämä vallitsevan järjestelmän tuottamat ongelmat tasasuhtaiseen vahdantaan (tulonjakoon) kompensoitiin aluepolitiikalla (kuntaosuuksin, investoinnein, tukiaisin…). Haja-asutusalueilta pakenevat pääomat palautettiin muodossa, joka loi yleistä aktiviteettia.
Ihmiset eivät pidä siitä että joutuvat elämään tukiaisilla. Brexitin osa syy oli tämä kansan tunne elosta almujen varassa. EU joutui syntipukiksi vaikka syy oli oikeasti Brittihallituksissa.
Kakat ovat tälläerää housussa, mutta tosiaankin on kohtuutonta vaatia muuttamaan työn perässä, jos samalla menettää kaiken sen mitä varten on työtään tehnyt.
70-luvulta alkaneen politiikkamurroksen ongelmista kärsimme nyt. En tiedä onko kyseessä pahuus vai ymmärtämättömyys kansantalouden ohjailussa, mutta sen tiedän, että jos kaikki mitataan rahassa, on kansakunta ajautumassa vaikeuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Me emme oikeastaan kärsi politiikan murroksesta vaan elinkeinoelämän muuttumisesta. Työpaikat eivät enää ole elinikäisiä kuten savupiipputeollisuuden aikana. Yksi ihminen voi joutua uudelleen kouluttamaan itsensä kolmekin kertaa elämänsä aikana tai sitten tyytymään siihen että elää toimeentulotuen varassa.
Tämän lisäksi yhteiskunta ja sen rakenteet muuttuvat kiihtyvällä tahdilla.
Menneinä aikoina valtio perusti haja-asutusaleueille työllistävää teollisuutta joka mahdollisti monille asumisen kotiseudullaan. Tätä kutsuttiin aluepolitiikaksi. Tällaisia yrityksiä on vielä paljon jäljellä, mm. Outokumpu (valtio ei perustanut mutta otti huostaansa), entinen Rautaruukki esimerkkeinä. Monet näistä on kuitenkin lakkautettu kannattamattomina, usein sen jälkeen kun valtio on ensin myynyt ne yksityiselle pääomalle.
Sitten on olemassa yrityksiä kuten Transtech Otanmäessä joka oli lakkautusuhan alla kunnes sai tilauksia mm. VR:ltä, on espanjalaisomistuksessa ja lakkautusuhan alla jos tilauksia ei tule jatkossakinja kannattavuus loppuu.
Telakkateollisuus on oma lukunsa.
Tämä kehitys on tapahtunut kaikkialla läntisessä maailmassa ja tulee väistämättä jatkumaan.
Esimerkkinä telakkateollisuus joka oli todella suurta Ruotsissa vielä 1970-luvulla. Sitten sieltä lakkautettiin kaikki valmistavat telakat. Ja nimenomaan siksi että Japani ja Japanin jälkeen Korea ja Kiina valmistavat aluksia huomattavasti halvemmalla. Ne telakat jotka meillä ja Euroopassa vielä menestyvä ovat erikoistuneita mm. risteilijöiden tekemiseen. Tosin myös Koreassa valmistetaan jo risteilyaluksia.
Vaihtoehto tällaiselle kehitykselle on sosialistinen yhteiskunta jota kokeiltiin itänaapurissa 70 vuoden ajan. Se ei vain toiminut ja hajosi omaan mahdottomuuteensa.
Ilmoita asiaton viesti
On totta että työn tehokkuus on vähentänyt työvoiman tarvetta perinteisillä aloilla, mutta väitän että vähintäänkin yhtä suuri vaikutus on ollut monetaristisen (uusliberalistisen/talousliberaalin) installoimisella politiikkaan. Elämme kapitalistisessa järjestelmässä, jossa pääomat keskittyvät järjestelmän luonteen eli siihen luotujen mekanismien tähden (erioikeudet, epäsymmetrinen tieto…..).
Aluepolitiikasta luopuminen on johtanut että ostovoima karkaa hallinnollisien keskuksien ulkopuolelta juurikin keskuksiin.
Työn tuottavuuden noususta olemme suuren osan tuhlanneet turhaan tekemiseen, eikä voida sanoa että keskuksissa suuren ostovoiman kautta luotu aktiviteetti olisi elämälle hyödyllisempää kuin maalla luotu aktiviteetti. Yhtä hyvin aktiviteetti voitaisiin palauttaa syrjemmälle, ja saada samalla tavalla elämälle hyödyllistä tai hyödytöntä toimintaa.
Teemme valtavasti turhaa ja keskitämme senkin. Esimerkkinä turhasta toiminnasta on vaikka Pasilan Tripla. Rakennetaan miljardilla kauppakeskus, joka ei tuota tietenkään mitään uutta, ainoastaan siirtää olemassa olevaa palveluiden ja tuotteiden logistista jakamista eri seinien sisään. Uusi kauppakeskus ei tuo mitään mitä ei olisi ollut jo ennestään. Nuokin rakentamiseen tuhlatut resurssit olisi voinut käyttää, johonkin elämää hyödyttävään. Nyt siirrämme kansaa keskuksiin tekemään ”ei mitään elämälle hyödyllistä”. Sama vaikka elättäisimme työttömät ihmiset syrjäkylillä. Säästyisi ainakin turhaan rakentamiseen käytettäviä luonnonresursseja.
ps. raha ei ole talouden resurssi, toisin kuin työvoima, koulutus(teknologia), luonnonvarat ja energia. Raha on virtuaalista, joten siitä ei voi olla koskaan aidosti pulaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ne syyt mitkä tähän tilanteeseen ovat johtaneet ovat asia erikseen. Me olemme nyt tilanteessa jossa haja-asutusalueilla ei ole toimeentuomahdollisuuksia.
Tästä tilanteesta on jollain keinolla päästävä pois tai ainakin helpottamaan tilannetta.
Meiltä loppuvat rahat tai ovat jo loppuneet ajat sitten.
Valtiolla on velkaa (kunnilla omansa ) 110 mrd. josta päivn koroilkla maksamme 2 mrd. korkoja, joka vuosi.
Jos aiommme lyhentää pois tuon velan kymmenessä vuodessa se tarkoittaa ensimmäisenä vuonnan. 13 mrd.:n lainanhoitokuluja. Toisena korot oilsivat vähän pienemmät edellyttäen että korkotaso ei muutu.
Tätä menoa olisi siis kymmenen vuotta.
Tänä vuonna valtion budjetti on 5 mrd. alijäämäinen, siis lainaamme lisää 5 mrd.:ia.
Että pääsisimme ”lainan lyhennystilaan” pitäisi valtion budjetin siis korjaantua n. 18 mdr. vuositasolla.
Tässä pitää huomata että budjetin loppusumma on 55 mrd. Tuloijen pitäisi siis nousta 18 mrd. tai menojen pienentyä 18 mrd.
Onko meilä siis varaa pitää ihmisiä ”sohvalla” jos heille suinkin löytyisi tuottavaa työtä ilman mitään ammattisuojarajoituksia tai vastaavia?
Ilmoita asiaton viesti
Saavuimmekin juuri ongelman ytimeen, eli valtavirtaisiin talousmyytteihin. Rahasta ei ole pulaa, koska raha syntyy velasta. Globaalisti raha= velka. Ongelma on se että pääomat eli rahat ovat keskittyneet, jolloin raha ei ole enää välittämässä talouden transaktioita.
Valtiot eivät ole koskaan maksaneet velkojaan pois, koska siinä ei ole mitään järkeä. Rahataloudessa toisen ylijäämä on aina toisen alijäämä.
Tähän rahatalouden mekaniikkaan ja kansantalouden perusmekanismeihin kannattaa tutustua Raha ja talous-blogissa.Tavallisimmat talouden blogit ja sivustot eivät käsittele rahataloutta tai pankkien merkitystä kansantalouden toiminnassa…..tai käsittelevät sen täysin virheellisillä perusolettamuksilla(kuten pankit ovat pääomien välittäjiä, raha on neutraalia, taloudella on luonnollinen kasvu-ura, yksityinen rahoittaa julkisen jne….)
Aiheesta asiaa:
https://m.youtube.com/watch?v=O0wA6SbsHg8
https://m.youtube.com/watch?v=yHEjobYP6mg
https://m.youtube.com/watch?v=-KRi9nF8BiA
https://m.youtube.com/watch?v=_ukREOADEKM
Yleisemmin tulonjaosta:
https://m.youtube.com/watch?v=O_LkMWP2Q2A
Lisää:
https://m.youtube.com/watch?v=YMdIgGOYKhs
Ilmoita asiaton viesti
Ensiksi, en ala tutkimaan ”taloustieteitä”, minulle riittää reaalitalous.
’Toisekseen youtube – videot ovat niitä inhottavimpia informaatiolähteitä mitä olla voi.
Saadakseen jotain tolkkua on ensin katsottava ja tehtävä jonkinlainen sisällisluettelo sekntien mukaan ja sen jälkeen vasta pääsee katsomaan tarvittaessa juuri sitä kohtaa mitä tarvitsee.
Kirjoitettu teksti on ja pysyy silmien edessä ja sitä voi katsella edes takaisin mielin määrin ja helposti.
Reaalitaloutta ajatellen meillä on maailmasa se ongelma, että rahaa on, kuten kirjoitat, mutta se on kasautunut harvoihin kasoihin ja vain etsii tuottoa jota ei tule jos ei ole taloudellista toiminta minklä taas estää se etä raha on kasoissa ……
Oleellisin asia mielestäni talouden toiminnassa on se että raha kiertää eikä makaa kasoissa. Mitä nopeampi rahan kiertovauhti on sitä paremmin se myös tuottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Katso nyt edes se ensimmäinen.
Ilmoita asiaton viesti
Ps. Itänaapurissa oli totalitarismi.
Tuli tuossa vastaa oppitunti Leninin ajatuksista. Lenin näki ettei kommunistinen vallakumous voi tapahtua kehittymättömässä (ei kapitalistisessa järjestelmässä) maassa. Vaan jäi odottamaan kommunistisen vallankumouksen nousua Saksassa, joka oli kehittyneempi maa. Venäjä tai siis Neuvostoliitto jäi odotustilaan odottamaan Saksasta alkavaa vallankumousta. NL:ssa ei ollut mitään rakenteita, jotka olisivat tukeneet työläisien valtaa yrityksissä tai yhteisössä. Kaikki valta jäi keskusvallalle……joka on tietenkin hyvin houkuttelevaa pyrkyreille, narsisteille ja sosiopaateille.
Saksassa sitten alkoi vallankumous, mutta ei tosiaankaan sellainen, jota Lenin odotti.
Se mitä itänaapurissa oli ei ollut sosialismia tai kommunismia ollenkaan, vaan totalitarismia. Meillä Pohjoismaissa ollaan ehkä lähimpänä sosialismia…..ja Suomessa kovaa vauhtia poistumassa siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi mennä oppitunti hukkaan?
Saksassa puhkesi jopa kapinointia jo Leninin eläessä mutta ne kukistettin aika nopeasti.
Lenin kuoli jo 1924.
Vallankumous johon viittat alkoi vasta 1930-luvun alussa. Valtaan natsit nousivat 1933.
Käytän sanaa sosialismi tai kommunismi koska se mielletään Neuvostoliiton järjestelmäksi.
Politiikan perusteet olivat sosialistisia tai kommunistisia jossa pweriaatteena on se kaikilta… ja kaikille….
Tämä vain ei toiminut eikä tule koskaan missään vähänkään isommassa yhteisössä toimimaan. Ei edes kymmenen hengen ”kommuunissa”.
Perussyy tähän on ihminen itse. Ihmisen luontainen vaisto turvata oma elämänsä ja jälkikasvunsa elämä.
Ilmoita asiaton viesti
http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2402…
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit että jos on ”velaton talo sillä on iso arvo alhaisten asumiskustannusten muodossa”. Niin on.
Eihän kenenkään ole pakko ostaa uutta omistusasuntoa, ei edes sitä ensimmäistä.
En ole ehdottamassa mitään mallia pohdin vain tilannetta.
Asia nyt vain on niin että yhteiskunta ei voi olla velvollinen korvaamaan asunto jonka joutuu jättämään jos siirtyy muualle asumaan. Olkoon syy mikä tahansa.
Peruskysymys tässä on se onko yhteiskunta velvollinen elättämään työkykyisen ihmisen sillä paikkakunnalla jolla tämä asuu kun joutuu työttömäksi?
Jos vastaus on kyllä niin se johtaa mahdottomaan tilanteeseen.
Jos vastaus on ei se tarkoittaa että myös ihminen on velvollinen ottamaan vastuuta omasta elämästään. Ei ainoastaan yhteiskunta. Myös taloudellista vastuuta.
Ilmoita asiaton viesti
Sellaista mallia, että työttömyyskorvausta maksettaisiin vain kasvukeskusten asukkaille, ei saada voimaan kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Ilmoita asiaton viesti
Missä ja kuka tällaista on esittänyt?
Työttömyyskorvaus kuuluu jokaiselle, sen tulee olla vähintään 80% palkasta ja hyvin lyhyen, vakituisen työsuhteen jälkeen. Luonnollisesti myös tilapäistyön täytyy antaa siihen oikeus kun jotkut tietyt reunaehdot täyttyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Juurihan olet täällä paasannut, että syrjäseutujen työttömien tulee muuttaa hinnalla millä hyvänsä kasvukeskuksiinh hakemaan töitä. Miten muuten tämä pakkomuutto saadaan onnistumaan kuin lopettamalla työttömyyskorvauksen maksaminen. Olet täällä moneen otteeseen todennut, ettei ole valtion asia huolehtia syrjäseuduille jääneistä työttömistä? Mitä muuta tämä voi tarkoittaa kuin rahahanan katkaisemista.
Ilmoita asiaton viesti
Luet tekstiä kuin piru raamattua.
En suinkaan missään ole kirjoittanut ”että pitää muuttaa hinbnalla millä hyvänsä”.
Olen kyseenalaistanut sen pitääkö yhteiskunnan elättää ihmisiä sellaisilla seuduilla joilla ei ole työmahdollisuuksia ja vain sen vuoksi että he eivät halua muuttaa.
Ensimmäinen ja tärkein asia olisi voida pitää koko maa asuttuna. Tästähän ei liene kahta mieltä? Me elämme kapitalistisessa markkinataloudessa jossa kannattavuus määrää tuotannon sijoituspaikat.
Tämä kapitalsitinen markkinatalous tekee sinullekin mahdolliseksi elää niin kuin elät. Ostamiesi tuotteiden hinnat määräytyvät juuri tuon kapitalitisen markkinatalouden kilpailun perusteella.
Yrityksiä ja tuotantolaitoksia saa perustaa ja ne saavat toimia ainoina rajopituksina taloudellinen kilpailukyky. Jos kilpailukyky menee, saa yritys kaatua kannattamattoman. Toki on erilaisia ympäristö- ja muita rajoituksia mutta ne koskevat kaikkia yrityksiä jolloin ne ovat osa normaaleja tuotantokustannuksia.
Ilmoita asiaton viesti